MTV seurasi Kuumat nimet -eurovaalitenttiä tässä artikkelissa.
Tentissä oli mukana listan kärkipäähän ennusteltu nimi jokaisesta eduskuntapuolueesta.
Valokeilaan pääsivät Henna Virkkunen (kok.), Sebastian Tynkkynen (ps.), Eero Heinäluoma (sd.), Elsi Katainen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Eija-Riitta Korhola (kd.) sekä Satu Taavitsainen (liik.).
Löydä oma ehdokkaasi MTV:n vaalikoneesta tästä.
22.00: Kuumat nimet -eurovaalitentti on päättynyt – katso tallenne
MTV:n eurovaalitentin tekstimuotoinen seuranta alkaa videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
21.53: Hallituspuolueen Henriksson ennallistamisasetuksesta: "Liian kallis"
Nyt päästään keskustelemaan EU:n ennallistamisasetuksesta. Sillä pyrittiin palauttamaan metsiä ja soita takaisin luonnontilaan. Suomi oli kaatamassa esitystä alkuvuodesta, vaikka siitä oli jo neuvoteltu kompromissi.
Anna-Maja Henriksson (r.) ylistää aluksi puolueensa väistyvää meppiä Nils Torvaldsia ratkaisujen hakemisesta.
– Hallituksessa katsomme, että se olisi vielä liian kallis Suomelle. Toivottavasti ratkaisu löytyy ja luonnosta täytyy pitää huolta, Henriksson sanoo.
Henna Virkkunen (kok.) pitää ennallistamisasetusta hyvänä esimerkkinä siitä, miten komissio on hoitanut niin sanottua Green Dealia huonosti.
– On tehty liian yksityiskohtaista regulaatiota eikä huomioitu alueellisia eroja. On katsottu vain ympäristönäkökulmia ja sivuutettu taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, Virkkunen sanoo.
Elsi Katainen (kesk.) on iloinen siitä, että ennallistamisasetus jäi pöydälle.
– Olin neuvottelemassa tätä parlamentin hyvää tulosta ja me saimme sinne paljon Suomelle todella tärkeitä asioita, Katainen sanoo.
Hän toteaa, että Suomen hallitus ei pystynyt enää myöhemmässä vaiheessa puolustamaan neuvoteltua tulosta.
– Siinä kohtaa olin sitä mieltä, että tällainen lisäaika on todellakin tarpeen, Katainen sanoo.
Eero Heinäluoma (sd.) sanoo ennallistamisasetuksen osoittavan, että parlamentissa voi vaikuttaa asioihin. Parlamentti sai Heinäluoman mukaan komission "aika huonon" esityksen parempaan muotoon.
– Nykyinen esitys ei ole mikään uhka meidän metsillemme tai metsänhoidolle. Suurimmat kustannukset tulevat vesiensuojelusta, Heinäluoma sanoo.
– Kun olemme huolissamme Itämeren tilasta ja surkuttelemme kustannuksia. Kai niitä tulee, kun viljelijöille pitää korvata päästöjen vähentäminen, Heinäluoma jatkaa.
21.51: Miksi EU:n vihreä diili on vastatuulessa?
Kuluneella viisivuotiskaudella EU-komission ja parlamentin työssä suuressa roolissa oli niin sanottu Green Deal eli kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.
Sen hyödyiksi on tieteellisesti arvioitu muun muassa edulliset energiakustannukset pitkällä aikavälillä, taloudellisen kilpailukyvyn paraneminen sekä ilmanlaadun ja ympäristön paraneminen. Lisäksi sen on arvioitu merkittävästi pienentävän ilmastokriisin taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia.
Kaikesta tästä huolimatta näyttää siltä, että ilmastopolitiikassa ollaan nyt vetämässä jarrua.
Ville Niinistöllä (vihr.) ei ole suoraa vastausta siihen, miksi näin on. Hänen mukaansa Suomessa onnistuttiin pitämään sähkön hinta EU-tasolla kolmanneksi alhaisimpana Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen.
– Energian hintapiikki oli Putinin hyökkäyssodan aiheuttamaa, mutta äärioikeiston mukaan se olisi aiheutunut vihreästä siirtymästä. Tällä he pelaavat Putinin pussiin, Niinistö sanoo.
Niinistö toteaa, että kolmannes EU:n talouskasvusta on vihreän siirtymän ansiota. Ilmeisesti oikeiston viesti on kuitenkin mennyt vahvemmin perille.
– Heidän viestinsä on ollut vahva, koska ihmiset kokevat, että inflaatio on ollut rankkaa. Silloin ihmisiä pitää tukea, eikä leikata kuten hallitus nyt tekee, Niinistö sanoo.
Putinin pussi on näiden vaalien löysimpiä argumentteja, sitä heilutellaan niin paljon, vastaa Eija-Riitta Eija-Riitta Korhola (kd). Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen torjunnassa tilannetta pitäisi katsoa globaalimmin.
– Me emme ole tehneet globaalisti onnistunutta politiikkaa, Korhola sanoo.
21.41: Henriksson: "Valtiontukijärjestelmä on kuin syöpä"
Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan EU:n kilpailukyvystä on pidettävä huolta.
– Valtiontukijärjestelmä on epäterve. Se on kuin syöpä, joka on tullut EU:n sisäpiiriin ja siitä meidän on päästävä eroon, Henriksson sanoo.
Hän toivoo, että kilpailukyvyn vahvistamisessa kuunneltaisiin elinkeinoelämän näkemyksiä.
Henrikssonin mukaan Euroopan tulevaisuuden takaamiseksi jonkinlainen kilpailukykyä parantava väline on keksittävä.
– Meillä on megaluokan ongelma, ja siihen on löydettävä ratkaisu, jotta saamme investoinnit myös Suomeen, hän sanoo.
Elsi Katainen (kesk.) pitää surullisena, että tukipolitiikassa lähdetään aina ratkaisemaan yhteisvelan kautta.
Eurooppa on hänen mukaansa edelläkävijä vain yksityiskohtaisessa sääntelyssä.
– Siksi olemme menettäneet investointeja Yhdysvaltoihin. Kannatan Euroopan laajuista rahastoa, joka rahoittaisi parhaita hankkeita ja yrityksiä, Katainen sanoo.
21.33: Käsiäänestys: Luopuuko EU kilpailua vääristävistä tuista?
Yhdysvallat ja Kiina ovat ajaneet Euroopan ohi taloudellisessa kilpailussa.
Euroopassa tähän kilpailuun on pyritty vastaamaan muun muassa höllentämällä valtiontukisääntöjä. Saksa ja Ranska ovat myöntäneet valtaisia tukia omille yrityksilleen muun muassa energia-alalle ja akkuteollisuuteen.
Ehdokkailta kysytään käsiäänestyksellä, palaako EU vanhaan käytäntöön ja kilpailua vääristävistä valtiontuista luovutaan?
Kaikki muut ehdokkaat nostavat kätensä paitsi Ville Niinistö (vihr.) ja Eero Heinäluoma (sd.). Vasemmiston Li Andersson on epävarma mielipiteestään ja heiluttelee kättään vaakatasossa.
Niinistön mukaan tilanne on vaikea EU:n kilpailukyvyn kannalta.
– Yhdysvallat ja Kiina panostavat omaan teollisuuteensa todella paljon. Siksi Ranska ja Saksa eivät suostu laittamaan valtiotukihanoja kiinni ilman EU:n yhteistä teollisuuspolitiikkaa, Niinistö sanoo.
Käytännössä tämä yhteinen teollisuuspolitiikka olisi investointirahasto, joka vauhdittaisi investointien saamista EU:n, Niinistö sanoo. Niinistön mukaansa tämä olisi myös Suomen etu.
Eija-Riitta Korholan (kd.) mukaan Eurooppaa ei voida rakentaa jatkuvan tukipolitiikan varaan.
– Me tarvitaan meppiä ja porkkanaa eli hyvää lainsäädäntöä, joka kannustaa kasvuun. Ei niin kuin vasemmisto, joka unelmoi jatkuvasta velkaantumisesta, Korhola sanoo ja saa Li Andessonin (vas.) älähtämään.
Andersson ihmettelee argumentteja tukien turmiollisuudesta. Hän pohtii, miksi teollisuuttaan tukeva Yhdysvallat pärjää kilpailussa.
– Kai niillä tuilla on jotain funktiota, kun ne investoinnit ovat suuntautuneet sinne. Kyse ei ole vain julkisen rahan lätkimisestä, vaan niillä vivutetaan yksityisiä investointeja, Andersson sanoo.
– EU:n mahdollinen teollisuusrahasto ei toimisi samoin kuin koronan elpymispaketti. Kun on laatukriteerit, voi Suomi pärjätä kilpailussa, hän jatkaa.
21.31: Saiko Suomi riittävästi rahaa koronapaketista? "No ei todellakaan"
EU päätti korona-aikana elvyttää taloutta 724 miljardin euron suuruisella tukipaketilla.
Ehdokkailta kysytään, onnistuiko Suomi saamaan valtavasta potista riittävästi?
– No ei todellakaan. Se raha jaettiin bkt:n ja koronan vaikutusten perusteella. Se ei ollut tehokasta rahaa, sanoo Henna Virkkunen (kok.).
1:15
21.25: Kolme kättä nousi, kun kysyttiin joukkojen lähettämisestä Ukrainaan
Ranskan presidentti Emmanuel Macron käynnisti aiemmin keväällä keskustelun eurooppalaisten joukkojen mahdollisesta lähettämisestä ukrainaan.
Jo tällä hetkellä eurooppalaiset kouluttavat ukrainalaisia sotilaita. Ehdokkailta kysytään, pitäisikö Euroopassa varautua joukkojen lähettämiseen Ukrainan avuksi?
Kätensä nostavat Sebastian Tynkkynen (ps.), Henna Virkkunen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).
– Totta kai pitää olla valmis, jos tarve sitä vaatii. Nyt on kohtalon kysymys, voittaako Venäjä tämän sodan, Tynkkynen sanoi.
Hänen mukaansa joukkojen lähettäminen Ukrainaan vapauttaisi ukrainalaisjoukkoja toisiin tehtäviin rintamalle.
– Kriittinen kysymys on, miten me oikeasti suhtaudumme Ukrainan tukemiseen, Tynkkynen sanoo.
Hänen mukaansa EU-varoja pitäisi kohdentaa uudelleen Ukrainan tukemiseksi.
5:24
21.16: Niinistö: Eurooppa on osoittanut heikkoutta Ukrainan tukemisessa
Ville Niinistö (vihr.) torjuu pelot siitä, että Venäjälle iskemisen salliminen länsiaseilla voisi laajentaa sotaa entisestään. Hänen mukaansa Putin pelaa vanhalla venäläisellä pelikirjalla.
– Venäjällä on ajatus refleksiivisestä kontrollista. Vladimir Putin uhkailee aseavun seurauksista ja puhuu ydinaseista. Länsi-Euroopassa ei olla totuttu autoritääriseen johtamistyyliin ja eskalaatiolla pelotteluun, Niinistö katsoo.
– Ei ole tähän mennessä tullut, vaikka monet rajat auttamisessa on jo ylitetty. Eurooppa on ollut heikko siinä, että se on suostunut auttamaan Ukrainaa niin vähän kuin Putin on sallinut, Niinistö jatkaa.
21.13: Yksimielisyys löytyi: Ukraina saa iskeä länsiaseilla myös Venäjän puolelle
Moni ukrainalle aseita antanut maa on ilmoittanut, että ukrainalle toimitettujen aseiden niin sanotuista käyttörajoituksista voidaan luopua. Aiemmin Ukraina on saanut käyttää länsimaisia aseita vain Ukrainan maaperällä.
Ehdokkailta kysytään pitäisikö Ukrainan voida iskeä länsimaista saaduilla aseilla myös Venäjän maaperälle?
– Kyllä pitää voida, sanoo Elsi Katainen (kesk.).
Hänen mielestään Ukrainaa pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Hän toivoo, että EU-maille asetettaisiin myös bruttokansantuotteeseen perustuvia vaatimuksia toimittaa aseita ja humanitaarista apua Ukrainalle.
21.05: Heinäluoma: "Orpolle ja Melonille sopii sama lippalakki"
Eero Heinäluoma (sd.) pitää vaalien jälkeistä laitaoikeiston kanssa tehtävää yhteistyötä megaluokan kysymyksenä Euroopan kannalta.
– EPP ja kokoomus siinä mukana on lähtenyt kulkemaan äärioikeaan suuntaan, Heinäluoma väittää.
– Pääministeri Orpo valkopesee näitä äärilaidan puolueita. Esimerkiksi Italian Meloni on todella huolestuttava esimerkiksi naisten oikeuksiin liittyvissä mielipiteissään. Melonille ja Orpolle sopii nyt sama lippalakki, Heinäluoma jatkaa.
1:49
Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan keskustelu on tärkeää, sillä äänestäjien on tiedettävä, mitä he äänestyspäätöksellään saavat.
– RKP liberaalina puolueena tulee tekemään yhteistyötä puolueiden kanssa, jotka haluavat tukea Ukrainaa ja tukea tyttöjen oikeuksia, hän sanoo.
Henriksson pitää selvänä, että Renew-ryhmään europarlamentissa kuuluva RKP ei tee yhteistyötä ECR- tai äärioikeistolaisen ID-puolueen kanssa. Tämä saa aikaan vastalauseen Ville Niinistöltä salin toiselta puolelta kesken Henrikssonin puheenvuoron.
– Te teette Suomen hallituksessa sitä yhteistyötä!, Niinistö huudahtaa.
– Suomen hallitus on vähän eri asia kuin EU-parlamentti, Henriksson vastaa.
21.02: Ville Niinistö: "Orpo on puhunut ihan sekavia ja pöpöjä"
Ville Niinistö (vihr.) korostaa, että vihreiden, EPP:n ja sosialistien toimiva yhteistyö komission lainsäädäntölinjan muodostamisessa voi taata sen, että äärioikeiston kädenjälki ei näy.
– Siinä Petteri Orpo on puhunut ihan sekavia ja pöpöjä. Orpon mukaan ehtona on, että oikeusvaltiota pitää kunnioittaa, mutta Italian pääministeri Melonin puolue on tukenut Fideszia ja Puolan Laki ja oikeus -puolueita, Niinistö sanoo.
– On iso riski, että keskusta-oikeisto liukuu laitaoikealla ja antaa sille valtaa, Niinistö katsoo.
1:13
20.57: Li Andersson: "Todelliset Putinin ystävät istuvat äärioikeiston ryhmässä"
Vasemmistoryhmässä on erittäin Venäjä-mielisiä edustajia ja puolueita. Li Anderssonilta (vas.) kysytään, miten äänestäjä voi olla varma, ettei tule vasemmistoliiton kautta vahvistaneeksi näitä voimia?
– Vasemmistoliiton mepit ovat äänestäneet johdonmukaisesti Ukraina-tuen puolesta, Andersson sanoo.
– Kyllä ne todelliset Putinin ystävät istuvat siellä äärioikeiston ryhmässä, jossa perussuomalaiset vielä viime vuonna oli, Andersson sanoo.
Andersson vakuuttaa, että jokainen Suomen vasemmistoliitolle annettu ääni on ääni Ukrainan puolesta.
Elsi Katainen (kesk.) toteaa keskustelun osoittavan, että myös vahvoja keskivoimia tarvitaan.
– Me emme hyväksy minkäänlaista Vladimir Putinin tukemista emmekä tee yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, Katainen sanoo.
20.55: Tynkkynen: "En haluaisi olla samassa ryhmässä Putinia nuoleskelevien kommunistien kanssa"
ECR-ryhmään saattaa liittyvä Unkarin valtapuolue Fidesz, jota voi pitää hyvin Venäjä-myönteisenä.
Sebastian Tynkkynen (ps.) kääntää keskustelun aluksi toiselle poliittiselle laidalle.
– En haluaisi olla samassa ryhmässä Vladimir Putinia nuoleskelevien kommunistien kanssa. Mutta en myöskään Viktor Orbanin Fideszin kanssa, Tynkkynen sanoo.
– Neuvottelutilanteesta en tiedä, mutta EU ja eurooppalaiset puolueet eivät ole yhtä hyviä kuin suomalaiset puolueet. Olemme kaikki täällä Ukrainan tukena, Tynkkynen jatkaa.
20.53: Keskustelu siirtyy laitaoikeistoon
Seuraavaksi keskustellaan yhdestä vaalien kuohuttavimmasta aiheesta eli laitaoikeistosta.
Gallupien perusteella ECR- ja ID-ryhmät olisivat kasvattamassa paikkamääräänsä, ja punavihreät olisivat häviämässä. Perussuomalaiset toimii tällä hetkellä ECR:ssä, vielä vaalikauden alussa puolueen koti oli ID-ryhmässä.
Kuka on valmis uudessa parlamentissa yhteistyöhön kenenkin kanssa? Varsinkin SDP on vaalikampanjassaan varoittanut laitaoikeiston nousun vaaroista.
Eero Heinäluoma (sd.) aloittaa räväkästi sanomalla, että äärioikeisto haluaa viedä ihmisoikeudet, naisten oikeuden ja siinä samalla myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden.
– Lisäksi iso osa näistä puolueista ei kannata Ukrainan tukemista. Se on selkeä sitoumuksemme ja äänestäjä tietää mitä saa meitä äänestäessään, sanoo Heinäluoma.
Henna Virkkunen (kok.) pitää äärioikeiston valtaannousulla pelottelua liioitteluna.
– Näistä puolueista täällä kukaan ei tee yhteistyötä äärioikeistopuolueen kanssa, Virkkunen sanoo.
Sen sijaan ECR-puolueen kanssa yhteistyötä tehdään.
20.47: Heinäluoma: "Keskustelu on ihan hirveä"
Eero Heinäluoma ei tahdo pysyä perässä EPP:n ja kokoomuksen kannoista turvapaikkapolitiikkaan ja Ruanda-malliin liittyen.
– On ollut varmaan neljä eri kantaa tämän vaalikeskustelun aikana. Se on juupas-eipäs-vaarinhousut. Tämä keskustelu on ihan hirveää. Että me ulkoistamme vastuumme hädänalaisista ihmisistä, Heinäluoma sanoo.
1:27
20.41: Anna-Maja Henriksson: "Emme kannata Ruanda-mallia"
EU:ssa on haluja hillitä muuttoliikettä ainakin osittain siten, että turvapaikkaprosessi ulkoistettaisiin johonkin kolmanteen maahan esimerkiksi Afrikassa.
Britanniassa tämä käytäntö tunnetaan niin sanottuna Ruanda-mallina, joskin sen toteutuminen on vielä varsin epävarmaa, etenkin jos valta vaihtuu kesän vaaleissa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokkaat ovat suhtautuneet tähän turvapaikanhaun ulkoistamiseen myönteisemmin kuin muut puolueet.
Anna-Maja Henrikssonilta (r.) kysytään, miksi puolue ajaa vaaliohjelmassaan eri linjaa kuin hallituksessa maahanmuuttoon liittyen.
Hallitus on ollut myötämielinen ajatukselle, että turvapaikkahakemuksia käsiteltäisiin EU:n ulkopuolella, vaikka RKP on sitä vastustanut. Onko kyse vaalipaniikista?
– Kyse on RKP:n linjasta. Emme kannata Ruanda-mallia. On tärkeää saada laillisia reittejä Eurooppaan. Olemme esittäneet humanitaarisia viisumeita. Tarvitaan oikeudenmukaista kohtelua kaikille, Henriksson toteaa.
Eija-Riitta Korholan (kd.) mukaan myöskään kristillisdemokraatit eivät kannata Ruanda-mallia.
20.38: Virkkunen: "Pitää yhdistää turvallisuus ja ihmisoikeudet"
Henna Virkkusen (kok.) mukaan jokaisella valtiolla on oikeus valvoa sitä, ketkä sen alueelle tulevat.
– Tässä pitää yhdistää turvallisuus ja ihmisoikeudet, Virkkunen sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan suuri ongelma on se, että suuri osa EU:hun pyrkijöistä ei ole oikeutettu turvapaikkaan.
– Turvapaikkajärjestelmä on altis salakuljetukselle ja Venäjän vaikuttamiselle, Virkkunen sanoo.
20.35: Ville Niinistö kritisoi Tynkkystä leimaamisesta
Ville Niinistö (vihr.) kritisoi Tynkkystä kansanryhmien leimaamisesta. Hän moittii Sebastian Tynkkystä (ps.) myös äärioikeistolaisen terrorismin väheksymisestä.
– Valtaosa Suomeen tulleista maahanmuuttajista on toiminut lainkuuliaisesti. Tällainen puhe lisää riskejä syrjinnälle ja ulostyöntämiselle, Niinistö sanoo.
– Pakolaiskriisin aikaan 2015 oli vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiä juurikin niiden taholta, joita Tynkkynen tässä yllytti, Niinistö jatkaa.
20.33: Heinäluoma vastaa Tynkkyselle: Leimaaminen johtaa vastakkainasetteluun
Eero Heinäluoman (sd.) mukaan ukrainalaiset ovat kulttuurisesti ja maantieteellisesti lähellä suomalaisia.
– Lisäksi me tietysti samaistumme Ukrainan tilanteeseen, Heinäluoma sanoo.
Hän pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että ihmisiä ei leimata heidän synnyinmaansa tai lähtömaansa perusteella.
– Meillä on Afrikassa ja Lähi-idässä sotia, joissa on tapettu satojatuhansia, Heinäluoma muistuttaa.
Heinäluoman mukaan leimaaminen johtaa vastakkainasetteluun. Hän toivoo, että ihmisarvoa ei jaeta syntypaikan perusteella.
Sebastian Tynkkysen (ps.) esittelemiin tilastoihin hän kehottaa suhtautumaan näin:
– Jokainen joka tekee rikollisen teon, joutuu siitä Suomessa edesvastuuseen, Heinäluoma sanoo.
20.31: Tynkkynen: "Ihminen, joka raiskaa ja joka ei raiskaa – näillä on ero"
Sebastian Tynkkyseltä tivataan, miksi ukrainalaisten pakolaisten kohdalla ei puhuta kriisistä Euroopassa.
Tynkkynen aloittaa vastauksensa kehumalla ukrainalaisten sopeutumisesta Suomeen ja jatkaa puhumalla tiettyjen kansallisuuksien edustuksesta seksuaalirikostilastoissa.
– Semmoinen ihminen, joka raiskaa ja sellainen joka ei raiskaa. Näillä on ero siinä, kumpi on parempi tai huonompi ihminen. Mutta ei voi yleistää kaikkiin. Eroja on ja siksi näitä asenteita on syntynyt, sanoo Tynkkynen.
20.27: Andersson: "PS ajaa eurovaaleissa politiikkaa, joka on Suomen edun vastaista"
Li Anderssonin (vas.) mukaan vasemmistoliiton edustajat äänestävät europarlamentissa Suomen vasemmistoliiton kantojen mukaisesti. Hän pitää tärkeänä, että tämä on myös äänestäjien tiedossa.
– Keskeinen ongelma on se, että meillä ei keskenään ole samanlaista näkemystä siitä, mikä on Suomen etu, Andersson sanoo.
– Perussuomalaiset ajaa eurovaaleissa politiikkaa, joka on Suomen edun vastaista, Andersson sanoo.
Andersson toteaa, että Suomi voisi olla vihreässä siirtymässä yksi suurimmista voittajista.
0:45
20.25: Tynkkynen kertoo, mihin on "hirveän pettynyt"
Sebastian Tynkkynen (ps.) on sitä mieltä, että yhteyttä kansalaisiin täytyy pitää myös vaalien välillä.
– Olen hirveän pettynyt siihen, että kun mepit ”humpsahtavat” sisään ja sitten sieltä ei enää kuulukaan mitään pitkään aikaa. Ei mennä kanaviin, missä nuoria tavoitettaisiin. Me pyrimme avaamaan päätöksiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Tynkkynen sanoo.
0:58
20.21: Heinäluoma: "Aika hyvä verrattuna väestömäärään"
Viisi vuotta europarlamentissa istuneelta Eero Heinäluomalta (sd.) kysytään, mikä on mennyt pieleen, kun ihmiset kokevat, että he eivät ole saaneet äänelleen vastinetta.
– Emme ole onnistuneet riittävästi kertomaan siitä, mitä siellä on saatu aikaan, Heinäluoma sanoo.
Hän huomauttaa, että tilaa vaikuttaa on.
– Viisi suomalaista on tässä sadan vaikutusvaltaisimman mepin joukossa. Se on aika hyvä verrattuna väestömäärään, Heinäluoma sanoo.
20.19: Taavitsainen: Suomalaiset haluavat, ettei EU ota metsiin liittyviä kysymyksiä itselleen
Liike Nytin Satu Taavitsainen korostaa metsäkysymyksiä EU-päätöksenteossa Suomen kannalta.
– Suomalaiset haluavat, että saamme päättää niistä asioista jatkossakin, eikä EU ota metsiin liittyviä kysymyksiä itselleen, hän sanoo.
– On tärkeää pitää kansalaisiin yhteyttä ja pohtia, ovatko mepit erkaantuneet kansalaisten arjesta, jos äänestäjät kokevat ettei asioihin voi vaikuttaa, Taavitsainen jatkaa.
20.15: Elsi Katainen suomalaismeppien vaikutusvallan puutteesta: "Ei pidä paikkaansa"
Elsi Katainen (kesk.) sanoo huomanneensa ihmisten ajattelevan, että suomalaisilla mepeillä ei olisi vaikutusvaltaa.
– Se ei pidä paikkaansa, Katainen sanoo.
Hän itse pitää Suomen edun ajamista EU:ssa suomalaismeppien tärkeimpänä tehtävänä ja toivoo ihmisten ymmärtävän, että suomalaismepit pystyvät myös vaikuttamaan.
EU-parlamentin konkari Eija-Riitta Korhola (kd.) muotoilee Suomen edun ajamisesta seuraavasti.
– Mepin tärkein tehtävä on tuoda se Brysseliin annettu valta takaisin sellaisen lainsäädännön muodossa, jossa meidän olosuhteet on ymmärretty, Korhola sanoo.
20.13: Näin Henna Virkkunen puolustaa liittovaltiokehitystä
Kokoomuksen Henna Virkkunen saa puolustaa näkemystään, jonka mukaan Euroopan unionia pitäisi kehittää liittovaltion suuntaan.
Se on Suomessa melkoinen mörkö, muistuttaa juontaja Eeva Lehtimäki.
– Totta kai ajamme suomalaisten etua. Mutta en ole kymmenen vuoden aikana kokenut että Suomen etu on ristiriidassa Euroopan edun kanssa, Virkkunen toteaa.
20.09: Ville Niinistö vaalikoneessa: Ryhmän etu ennen Suomea – näin hän nyt vastasi
Tentin aluksi ehdokkailta kysytään Suomen edun ajamisesta EU:ssa.
MTV Uutisten teettämässä EU-vaalikyselyssä 83 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että parlamentaarikon tulee ajaa ensisijaisesti Suomen eikä edustamansa puolueryhmän etua.
Vihreiden Ville Niinistö on eri linjoilla, ainakin vaalikoneen perusteella. Aluksi Niinistöllä on tentissä vaikeuksia muistaa, mihin koneeseen hän oli vastannnut.
– Edustan äänestäjieni arvoja siinä, että edistetään kestävää taloutta ja luonnonsuojelua ja että pidetään hyvinvointivaltiosta huolta. Se on Suomen tarinaa ja Suomea siellä edustetaan, mutta niiden äänestäjien, jotka meihin luottaa, Niinistö toteaa.
Lue myös: Kysely: Suomalaiset vaativat oman maan edun ajamista EU:ssa – puolueen näkökulma vähemmän tärkeä
1:47
20.05: Eurovaalitentti on alkanut!