Helsinkiläisen Harry Karjalaisen mystisestä katoamisesta on kulunut kohta kaksi kuukautta. Poliisi ei tällä hetkellä etsi miestä aktiivisesti, sillä tuoreita johtolankoja ei ole. Vapaaehtoisten etsinnät ovat kuitenkin käynnissä ja jatkuvat tänäkin viikonloppuna. MTV Uutiset oli mukana etsimässä kadonnutta.
Jäinen ja luminen metsän reunustama tie Sipoossa näyttää siltä kuin kevät ei olisi edes kurkistanut tänne. Knutersintien ja Storlidintien risteyksen pohjoispuoli on paikka, jossa helmikuussa kadonneesta 33-vuotiaasta Harry Karjalaisesta tehtiin toistaiseksi viimeinen havainto.
Hän oli lähtenyt viemään roskia ulos asunnostaan Herttoniemessä, hypännyt sen jälkeen bussiin numero 93 ja jäänyt pois Sakarinmäen koulun pysäkillä Helsingin Östersundomissa. Sieltä matka jatkui pohjoisemmaksi, Sipoonkorven kansallispuiston kulmille. Sen jälkeen kukaan ei tiedä, mitä Karjalaiselle tapahtui.
Vapaaehtoinen etsintäpartio kokoontuu Knutersintien parkkipaikalla. Karjalaista on yritetty löytää seitsemän viikon ajan. Tänään on taas uusi yritys.
Etsijät kuljetetaan maastoautolla syvemmälle metsään ja sitten alkaa työ. Reilun 15 hengen ryhmä vapaaehtoisia hajaantuu leveäksi rintamaksi niin, että jokaisen etsijän välillä on noin kymmenen metriä. Matka kulkee halki metsän siimeksen, järvenrantojen vierestä yli kallioiden ja kosteikoiden.
– En ole ikinä tavannut Harrya, mutta hänen äidillään ja minulla on yhteisiä ystäviä. Facebookissa pyydettiin apua ja ajattelin saman tien, että haluan lähteä mukaan. Jos on pienikin johtolanka, mitä voin olla mukana huomaamassa, niin se olisi tosi hienoa, Milla Saloheimo sanoo.
Metsä on paikoin tiheä ja vaikeakulkuinen. Lunta on joissakin kohdissa polveen asti. Välillä näköyhteyttä muihin etsijöihin ei ole, joten pitää olla skarppina, ettei itse joudu etsityksi. Ainakin kaupunkilaiselle tulisi ilman älykännykän paikannusominaisuuksia nopeasti orpo olo. Virran riittävyydestä kannattaa pitää huoli.
– Ensimmäisen kerran, kun olin täällä, niin jouduin syrjään muista etsijöistä. Huomasin, että hetkinen, eipä näy ketään muita eikä kuulu. Lähdin samaan suuntaan kuin mihin muut olivat menossa, mutta huomasin hetken päästä Sports Trackerista käveleväni ympyrää. Latasin kompassisovelluksen kännykkään, niin suunta pysyi hieman paremmin. Minulla oli muiden puhelinnumerot, niin lopulta soitin heille.
Ihan joka kohdassa kännykkä ei löydä verkkoa. Saloheimo kuitenkin korostaa, että kuka tahansa voi tulla etsintöihin mukaan. Liikkuminen metsässä on hyvää liikuntaa, tehtävä on tärkeä ja porukassa henki on hyvä.
– Jos tällainen periaatteessa suuntavaistotonkin pärjää. Meitä on laidasta laitaan: ammattimaisempia ihmisiä ja sellaisia, jotka eivät ole koskaan olleet etsinnöissä. En ole mikään metsäihminen.
1:20
Palomies Pasi Korkeakoski on harjaantunut vapaaehtoisetsijä ja johtaa tällä kertaa toista etsintöihin osallistuvaa ryhmää. Hän on ollut mukana ainakin kymmenen kertaa ja kokemusta kertyy jatkuvasti.
– Auttamisen halu, kuten tässä ammatissakin. Se on aatteellista. Että saisi omaisille helpotusta, Korkeakoski kertoo motiivistaan osallistua etsintöihin.
– Porukan briiffaaminen on tärkeää. Ryhmälle on hyvä antaa pieniä kehuja: mikään havainto ei ole liian vähäpätöinen. Etsintä perustuu paljon materiaalihavaintoihin. Jos löytyy tavaraa, joka liittyy kadonneeseen henkilöön, niin pystyisimme kartoittamaan paremmin paikkaa, jossa hän on liikkunut. Korostan, että silmät ja korvat tarkkana.
Kadonnutta miestä etsitään erityisesti aukeilta, isoista kivenkoloista ja talvimajat tarkastetaan. Myös puunlatvoja kehotetaan tähyilemään. Vapaaehtoiset viestivät toisilleen ahkerasti Facebookin välityksellä ja läpikäyty reitti tallennetaan kännykkäsovellukseen.
Omaan mieleen iskee etsinnöissä väkisin pieni epätoivo. Harry Karjalainen voi olla missä tahansa täällä – kymmenien hehtaarien alueella. Tai jossain muualla kuin Sipoossa.
– Minulle ei tullut sellainen olo. Käymme aluetta läpi hyvin systemaattisesti. Minä jatkan samalla tarmolla, samalla energialla eteenpäin. Vaikka etsintä kestäisi kuinka kauan tahansa, haluan olla mukana enkä todellakaan luovuta, Milla Salomäki sanoo.
On tauon paikka. Mukana oleva Vainu-niminen koira saa etsijöiltä herkkuja ja huomiota. Kun kahvit on juotu, etsijöiden matka jatkuu. Karjalaisesta ei kuitenkaan löydy jälkeäkään. Sunnuntaina on uusi yritys.
Kaikkien etsijöiden mielessä on sama ajatus: kunpa Harry löytyisi.
Harry Karjalainen on 175 senttiä pitkä. Hänellä on vaaleanruskeat hiukset. Hän kantoi katoamishetkellä mustanharmaata reppua.
Kaikki katoamispäivänä ja sen jälkeen tehdyt havainnosta Karjalaisesta pyydetään ilmoittamaan arkisin kello 9–16 välillä puhelinnumeroon 0295 47 5382, virka-ajan ulkopuolella numeroon 0295 41 7935 tai sähköpostiosoitteeseen vakivaltarikosyksikko.helsinki@poliisi.fi.