Moskovalla vaikeuksia korvata Kadyrovia

Presidentti Vladimir Putinilla on vaikeuksia täyttää paikka, jonka eilen surmansa saanut Tshetshenian presidentti Ahmad Kadyrov jätti tyhjäksi. Putin oli laskenut Tshetshenian tulevaisuuden täydellisesti Kadyrovin varaan.

Kadyrov oli lähes ihanteellinen Putinin mies Tshetsheniassa. Hän oli täysin riippuvainen Moskovasta ja hänellä oli kylliksi kunnianhimoa ja arvovaltaa, jotta hän saattoi johtaa Tshetsheniaa kovalla kädellä. Kadyrovista tuli Putinin uskollinen luotomies, kun hän oli taistellut Tshetshenian ensimmäisessä sodassa ja huomannut taistelun turhaksi.

Entinen kapinallinen ja uskonnollinen johtaja kääntyi keskusvallan kannalle. Hänet nimitettiin Tshetshenian johtoon Venäjän armeijan vallatessa alueen vuonna 2000 toisen Tshetshenian sodan alussa.

Aina kapinallinen

Tshetshenia on ollut kautta vuosisatojen kapinamaakunta, joka tuotti huolia jo tsaarinvallalle. Neuvostovalta ei myöskään saanut alueesta pitävää otetta. Opetukseksi ja ojennukseksi Stalin karkotti koko kansan, niin kuin monta muutakin kansaa, omalta alueeltaan Kazakstaniin. Matkalla kuoli tuhansia, ja takaisin päästiin palaamaan vasta Stalinin kuoleman jälkeen. Ei siis ihme, että tshetsheenien keskuudessa elää halu itsenäisyyteen voimakkaampana kuin useimpien muiden Venäjän kansojen keskuudessa.

Tähän itsenäistymiseen avautui todellisia mahdollisuuksia perestroikan aikana ja Neuvostoliiton hajottua. Maan johtoon tullut kenraali Dzohar Dudajev halusi toteuttaa itsenäisyyden samoin kuin monet muutkin Neuvostoliiton kansat toteuttivat. Tämä ei kuitenkaan sopinut Venäjän uudelle johdolle. Ensimmäinen Tshetshenian sota alkoi 1990-luvun alussa ja sen Venäjän armeija hävisi. Kompromissina syntyi sekava tilanne, jossa Tshetshenia irtautui käytännössä Venäjästä mutta ei ollut kuitenkaan täysin itsenäinen.

Uusi presidentti Aslan Mashadov ei pystynyt saamaan valtaa omiin käsiinsä, vaan maata hallitsivat monet aseelliset ryhmät - käytännössä rosvojoukot. Tekosyyn uuteen sotaan syksyllä 1999 Venäjä sai siitä, että tshetsheenisissit hyökkäsivät Dagestanin alueelle. Nyt maa päätettiin palauttaa Venäjän yhteyteen ja alaisuuteen. Sota ei kestänytkään kovin kauan, ja Tshetshenia otettiin haltuun talvella vuonna 2000.

Vastarinta jatkuu

Mutta vastarinta ei loppunut, vaikka maalle tehtiin perustuslaki ja pidettiin presidentin- sekä parlamenttivaalit. Kadyrovin ei onnistunut venäläisjoukkojen avulla, eikä omilla pahamaineisilla joukoillaankaan, saada aikaan vakaita oloja pahoin runneltuun maahan.

Kadyrovin kuolema panee Kremlin uuden tilanteen eteen. Miten aloittaa Tshetshenian hallinto uudelleen? Kenestä voisi tehdä presidentin, jolla olisi edes sen verran auktoriteettia kuin Kadyrovilla? Moskova ei ilmeisesti aio tämänkään jälkeen kuunnella lännen neuvoja, eikä aloittaa neuvotteluja sissien kanssa.

-Terroristien kanssa me emme neuvottele, me tuhoamme heidät, on presidentti Putin sanonut yksiselitteisesti.
Lännessä monet ovat myös sitä mieltä, että Venäjä tarvitsee kansainvälistä apua Tshetshenian tilanteen ratkaisemiseksi. Suurvaltana yhä korostetummin esiintyvä Venäjä ei kuitenkaan liene valmis tällaiseen ratkaisuun, jonka se kokee nöyryytyksenä.

Riippumatta siitä, kenestä tulee Tshetshenian uusi presidentti, levottomuudet ja terrori-iskut jatkunevat vielä vuosikausia. Tavallisille tshetsheeneille se merkitsee epävarmuutta, köyhyyttä, tuhoa ja kuolemaa. Moskovasta katsottuna tuhannet tuhoutuneet kodit ja kuolleet eivät ole kyllin painava syy politiikan suunnan muuttamiseen.

(MTV3-STT)