Oulun teatterissa esitettävä Ovllá-ooppera on ensimmäinen pohjoissaamen kielellä kantaesitetty ooppera Suomessa ja tiettävästi toinen koko maailmassa.
Oulun teatterin Ovllá-ooppera tuo esiin saamelaista kulttuuria historiallisella tavalla. Se on ensimmäinen pohjoissaamenkielinen koko illan ooppera, joka on kantaesitetty Suomessa.
Teos on osa Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia. Vuoden teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos, jonka tavoitteena on luoda monipuolisempaa kulttuuria ja yhdistää ihmisiä kulttuurin avulla.
Ooppera kertoo asuntolakouluun joutuvasta Ovllá-pojasta, joka oppii hiljalleen Suomen valtion suomalaistamisen vuoksi häpeämään omia juuriaan.
Ooppera kipeästä aiheesta
Teoksen tarina on fiktiivinen, mutta siinä tapahtuvat asiat ovat tapahtuneita saamelaisten kokemuksia Saamenmaalla.
Saamelaislapsia erotettiin Suomessa vanhemmistaan ja pakotettiin kauas kotoaan asuntolakouluihin 1940-luvun lopulta aina 1970-luvulle asti.
Ovllán käsikirjoittaja norjansaamelainen Juho Sire / Siri Broch Johansen kertoo käyttäneensä teoksessaan suomensaamelaisen Katja Gauriloffin Je'vida -elokuvassa esitettyjä saamelaisten kokemuksia.
– Hän on kertonut minulle, että hän jätti elokuvastaan pois karmeimmat asiat. Minä olen jättänyt pois karmeimmat asiat hänen elokuvastaan. Voin siis vakuuttaa, että totuus siitä, mitä on tapahtunut, on paljon kamalampi kuin se, mitä näytämme lavalla.
Ovllán kokemukset johtavat siihen, ettei hän halua puhua pohjoissaamea lapselleen. Juho-Sire sanoo, että äidinkieli on sielun kieli ja sen käyttämisen kieltäminen on väkivaltaa.
Hän kertoo isänsä käyneen Norjassa vastaavassa koulussa kuin Ovllássa nähdään.
– Itse en ole kokenut tällaista koulua, joka olisi pyrkinyt tekemään minusta norjalaisemman. Lapsena olin kuitenkin hyvin sairas. Olin paljon sairaalassa kaukana kotoa, joten tällainen yksinäisyys on jotain, jota tunnen sisälläni, hän kertoo tunteellisena.
"Iso tuotanto"
Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisviikonlopun esitykset tammikuun puolivälissä olivat loppuunmyytyjä. Juho-Sire kiittelee kaupunginteatterin halua antaa saamelaisille tilaa.
– Tämä on minulle lähes surrealistista! Meillä on niin paljon upeita saamelaisia taiteilijoita, sekä lavalla että valoissa, joikaamassa ja puvustuksessa.
Oopperan nimikkoroolin esittää norjansaamelainen Emil Kárlsen.
– Kyseessä on todella iso tuotanto, ja nyt on myös oikea aika tämän tekemiselle. Olen erittäin etuoikeutettu, kun voin olla osa tätä.
Hänen mukaansa Ovllán tarina on erityisen tärkeä nyt, kun Suomessa julkaistiin joulukuussa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportti.
Juho-Sire kertoo, että viha saamelaisia kohtaan on kasvussa.
– Olen iloinen siitä, mitä tässä rakennuksessa tapahtuu ja kuinka ihmiset ottavat esityksen sydämiinsä, mutta samaan aikaan kaikki ei ole niin hyvin Suomen tasavallassa.
Lue lisää: Historiallinen saamelaisraportti julki
Totuus- ja sovintokomission loppuraportissa ehdotetaan lukuisia parannuksia muun muassa saamelaisten oikeuteen omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.
Musiikillinen vastakkainasettelu
Ovllássa perinteinen oopperalaulanta ja joikaaminen yhdistyvät. Joiut ovat Kárlsenin käsialaa.
Joiut ovat perinteisesti yksilöllisiä tietystä ihmisestä tai paikasta. Niiden luominen vaati Kárlsenilta eläytymistä hahmoihin.
– Tein ne samalla tavalla kuin tekisin sellaisen kenelle muulle tahansa. Siinä täytyi vain istua alas, miettiä näitä henkilöitä ja yrittää hyräillä, kunnes sopiva muoto kyseiselle hahmolle löytyy.
Hänen hahmonsa ei kuitenkaan joikaa tai laula aariaa. Tämä ilmentää Ovllán identiteettiä suomalaisten ja saamelaisten kansojen välissä.
Säveltäjä Cecilia Damström ei halunnut tehdä librettoon lainkaan muutoksia, jotta saamelaisten välittämä viesti ei muutu.
– Koen oopperasäveltämisestä, että se on kuin värityskirjan täyttämistä. Kaikki raamit on jo asetettu: se teksti. Minä tulen säveltäjänä vain värittämään.
Joiut ja suomalaisia edustavat voimakkaat osuudet ovat kuin toistensa vastakohtia.
– Musiikissa on saamelainen perinne ja jäykkä suomalainen instituutti. Ne tavallaan asettuvat vastakkain. Joiut ovat rytmisesti vapaamuotoisia, liikkuvia ja eläviä kuin luonto. Vastapäässä on institutionaalisuus, joka on jämpti ja melkein armeijamainen.
Damström kertoo opiskelleensa työtään varten pohjoissaamen peruskurssilla.
– Tässä on ollut monta uutta elementtiä mukana, mutta on ollut tosi antoisaa saada oppia uutta.
"Saamenkielistä ohjelmaa tiedossa myös tulevaisuudessa"
Ovllán tekijät toivovat, että teos opettaisi yleisöään saamelaisista ja heidän kokemuksistaan.
– Mielestäni tämä tuotanto on hyvä esimerkki siitä, kuinka kahden maailman yhdistämisestä voi syntyä jotain fantastista. Tässä ooppera ja joiku kohtaavat näyttämöllä. Jos työskentelemme yhdessä, uskon, että saamme aikaan paremman maailman, Kárlsen sanoo.
Kulttuurit kohtasivat näyttämön lisäksi myös katsomossa, oopperan ohjaaja Heta Haanperä kertoo Oulun teatterilta.
– Ensi-illassa oli huikea hetki, kun produktion luoma kohtaaminen oli isosti läsnä myös yleisössä. Ihmiset kohtasivat toisensa pohjoisesta ja etelästä.
Ovlláa esitetään Oulun kaupunginteatterissa helmikuun loppuun asti. Haanperä arvioi, että saamen kieltä kuullaan kaupunginteatterissa jatkossakin.
– Tarkoituksenamme on palvella laajasti yleisöpohjaa ja tarjota kaikille mahdollisuus kokemuksille. Tämä on historiallinen tapa teatterimme historiassa ojentaa kättä saamelaisyleisölle, jota Oulussa on.
2:11