Historiallinen ooppera Oulussa: "Karmeimmat asiat jätettiin pois"

"Iso tuotanto"

Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisviikonlopun esitykset tammikuun puolivälissä olivat loppuunmyytyjä. Juho-Sire kiittelee kaupunginteatterin halua antaa saamelaisille tilaa.

– Tämä on minulle lähes surrealistista! Meillä on niin paljon upeita saamelaisia ​​taiteilijoita, sekä lavalla että valoissa, joikaamassa ja puvustuksessa.

Oopperan nimikkoroolin esittää norjansaamelainen Emil Kárlsen.

– Kyseessä on todella iso tuotanto, ja nyt on myös oikea aika tämän tekemiselle. Olen erittäin etuoikeutettu, kun voin olla osa tätä.

Hänen mukaansa Ovllán tarina on erityisen tärkeä nyt, kun Suomessa julkaistiin joulukuussa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportti.

Juho-Sire kertoo, että viha saamelaisia kohtaan on kasvussa.

– Olen iloinen siitä, mitä tässä rakennuksessa tapahtuu ja kuinka ihmiset ottavat esityksen sydämiinsä, mutta samaan aikaan kaikki ei ole niin hyvin Suomen tasavallassa.

Lue lisää: Historiallinen saamelaisraportti julki

Totuus- ja sovintokomission loppuraportissa ehdotetaan lukuisia parannuksia muun muassa saamelaisten oikeuteen omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.

Musiikillinen vastakkainasettelu

Ovllássa perinteinen oopperalaulanta ja joikaaminen yhdistyvät. Joiut ovat Kárlsenin käsialaa.

Joiut ovat perinteisesti yksilöllisiä tietystä ihmisestä tai paikasta. Niiden luominen vaati Kárlsenilta eläytymistä hahmoihin.

– Tein ne samalla tavalla kuin tekisin sellaisen kenelle muulle tahansa. Siinä täytyi vain istua alas, miettiä näitä henkilöitä ja yrittää hyräillä, kunnes sopiva muoto kyseiselle hahmolle löytyy.

Hänen hahmonsa ei kuitenkaan joikaa tai laula aariaa. Tämä ilmentää Ovllán identiteettiä suomalaisten ja saamelaisten kansojen välissä.

Säveltäjä Cecilia Damström ei halunnut tehdä librettoon lainkaan muutoksia, jotta saamelaisten välittämä viesti ei muutu.

– Koen oopperasäveltämisestä, että se on kuin värityskirjan täyttämistä. Kaikki raamit on jo asetettu: se teksti. Minä tulen säveltäjänä vain värittämään.

Joiut ja suomalaisia edustavat voimakkaat osuudet ovat kuin toistensa vastakohtia.

– Musiikissa on saamelainen perinne ja jäykkä suomalainen instituutti. Ne tavallaan asettuvat vastakkain. Joiut ovat rytmisesti vapaamuotoisia, liikkuvia ja eläviä kuin luonto. Vastapäässä on institutionaalisuus, joka on jämpti ja melkein armeijamainen.

Damström kertoo opiskelleensa työtään varten pohjoissaamen peruskurssilla.

– Tässä on ollut monta uutta elementtiä mukana, mutta on ollut tosi antoisaa saada oppia uutta.

"Saamenkielistä ohjelmaa tiedossa myös tulevaisuudessa"

Ovllán tekijät toivovat, että teos opettaisi yleisöään saamelaisista ja heidän kokemuksistaan.

– Mielestäni tämä tuotanto on hyvä esimerkki siitä, kuinka kahden maailman yhdistämisestä voi syntyä jotain fantastista. Tässä ooppera ja joiku kohtaavat näyttämöllä. Jos työskentelemme yhdessä, uskon, että saamme aikaan paremman maailman, Kárlsen sanoo.

Kulttuurit kohtasivat näyttämön lisäksi myös katsomossa, oopperan ohjaaja Heta Haanperä kertoo Oulun teatterilta.

– Ensi-illassa oli huikea hetki, kun produktion luoma kohtaaminen oli isosti läsnä myös yleisössä. Ihmiset kohtasivat toisensa pohjoisesta ja etelästä.

Ovlláa esitetään Oulun kaupunginteatterissa helmikuun loppuun asti. Haanperä arvioi, että saamen kieltä kuullaan kaupunginteatterissa jatkossakin.

– Tarkoituksenamme on palvella laajasti yleisöpohjaa ja tarjota kaikille mahdollisuus kokemuksille. Tämä on historiallinen tapa teatterimme historiassa ojentaa kättä saamelaisyleisölle, jota Oulussa on.

2:11Ovllá-oopperan kantaesityksestä kertova juttu Kymmenen uutisissa sunnuntaina 1. helmikuuta.