Moni vastustaa halloweenia, vaikka Suomessakin vainajat ovat syksyisin kierrelleet maan päällä: "Jokainen löytää halloweenista jotakin paheksuttavaa, jos haluaa"

3:28
Koska halloweenia vietetään Suomessa, ja miksi?

Halloween on kehittynyt suomalaisille tuttuun kauhumuotoonsa jo 1800-luvulla. "Kurpitsajuhlalle" löytyy kuitenkin Suomesta edelleen vastustajansa, ja moni juhliikin mieluummin kekriä. – Olisiko se sitten joidenkin mielestä suomalaiskansallinen vastaisku, että otetaankin juhlaksi kekri, pohtii arkistotutkija Juha Nirkko.

Sytytetään kynttilät. Pukeudutaan naamiaisasuihin, lähdetään kiertelemään naapurustoon. Vaaditaan herkkuja palkaksi vierailusta, tai muuten talon väkeä voi kohdata yllättävä epäonni. Ja muistakaa varoa maan päällä kuljeskelevia vainajia…

Mitä juhlaa juuri kuvailimme? Jos vastasit "halloween", olet väärässä – ja oikeassa samaan aikaan. Kaikki edellä mainitut tavat sopivat paitsi Amerikasta tuttuun halloweeniin, myös suomalaiseen kekriin. Silti nämä kaksi juhlaa ottavat toisistaan mittaa Suomessa lähes vuosittain.

– Kekrillä on usein yritetty syrjäyttää halloween. Olisiko se sitten joidenkin mielestä suomalaiskansallinen vastaisku, että otetaankin juhlaksi kekri? Koko kekri vain ehti välillä unohtua pahasti, kun halloween jo tunnettiin. Ne ottavat kaiken aikaa mittaa toisistaan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko sanoo.

Nimitys "halloween" tulee sanoista All Hallow’s Eve

Halloween on kehittynyt suomalaisille tuttuun muotoonsa kurpitsoineen ja kauhuteemoineen jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa. Sen juuret ovat kuitenkin syvemmällä.

Halloween, pyhäinpäivän aattona vietetty syysjuhla, saa nimensä sanoista All Hallow’s Eve – kaikkien pyhien aatto. Aikojen saatossa All Hallow's Eve lyhentyi muotoon Hallow’een ja vielä edelleen muotoon "halloween".

Suomessakin puhutaan halloweenista huolimatta siitä, että esimerkiksi nimitys "kaikkien pyhien aatto" sopisi kotimaisen juhlamme, pyhäinpäivän, kaveriksi. Halloweenin nimeä ei kuitenkaan ole koskaan suomennettu. Miksi?

Se onkin hyvä kysymys, myöntää arkistotutkija Nirkko.

– Onhan sitä yritetty: tarjolla on ollut muistaakseni ainakin kurpitsajuhlaa ja haamuaattoa, mutta eivät ne ole saaneet suosiota. Tai sitten nimi on suomennettu ääntämyksen kautta. Sanotaan siis vaikkapa "halloveeni", Nirkko sanoo.

Onpa joku yrittänyt ujuttaa nimeen Suomenkin: ravintoloissa on juhlittu "finnoweeniä", suomalaista halloweenia. Kansa tuntuu kuitenkin mieltyneen halloween-nimeen.

– Kyllä se näkyy toimivan aika hyvin. Nimi on kuin elokuva Ghostbusters, tai tv-sarja Game of Thrones: keskellä suomenkielistä puhetta se toimii. Halloween on jo käsite suomeksikin, englanninkielisenä sanana suomen kielen seassa, Nirkko kuvailee.

Kekri oli aiemmin vuoden tärkein juhla

Halloween on kuitenkin maassamme melko tuore tuttavuus, 1980-luvun mukanaan tuoma uutuus. Suomessa syksyllä on perinteisesti juhlittu kekriä, sadonkorjuun juhlaa.

Kekri oli maalaisyhteisössä vuoden tärkein, jopa jouluakin tärkeämpi juhla. Silloin pellot oli puitu ja sato korjattu talteen; oli aikaa paitsi juhlia, myös ennustaa tulevan vuoden säätä ja kohtaloita.

Juhlaan liittyi useita kansanperinteitä ja uskomuksia: talon naisilla piti olla kekriin mennessä kehrättynä kolme vyyhtiä lankaa, tai he jäisivät vanhoiksi piioiksi. Kaiken huipuksi myös talon työt olisivat jatkossa aina myöhässä.

Kekrinä vainajien, haltijoiden tai muunlaisten tuonpuoleisten voimien uskottiin olevan liikkeellä. Vainajille tuli esimerkiksi lämmittää sauna, johon "pyhät miehet" tuonpuoleisesta pääsivät kylpemään ennen talon väkeä. Näkymättömille vieraille katettiin myös pöytä taloon.

”Kekripukki tuli taloon aamulla. Pukkina oli mies, jolla oli turkki nurin päällä. Toinen turkki nurin päässä hiha ylös ojennettuna kuin kaula ja hihasta pisti esiin kirveen terä, varsi oli hihassa ja keritsimet olivat nokkana kirveen terän vieressä, lusikat korvina. Hihoi nokkaansa ja pelotteli lapsia.”
– Kansanperinnettä Iisalmesta, 1909

Suomessakin kierrelty talosta taloon

Taloissa kierteli naamioituneita kummajaisia, köyripukkeja ja -mörköjä, jotka olivat pukeutuneet nurinpäin käännettyihin turkkeihin ja muihin naamioihin. Pukeilla turkin hiha nostettiin pystyyn "kaulaksi", ja sen suusta pisti esiin esimerkiksi kirveen terä.

Omituisuudet harhailivat talosta toiseen vaatien ruokaa ja juomaa. Jos palkkaa kulkijoille ei herunut, nämä uhkailivat uunin rikkomisella.

Palkan vaatiminen ja kepposet sen jäädessä saamatta tuovat väistämättä mieleen Hollywoodin version halloweenista ja yleensä naamioituneiden lasten harrastamasta karkki vai kepponen -perinteestä. Nykyihmisen silmiin kekri ja halloween tuntuvatkin olevan pitkälti samaa juhlaa hieman erilaisissa paketeissa.

”Pyhäin miesten aattoehtoona valettiin tinaa (tai "plyijyä") mallassaunoissa. Jos kuva tuli pojan muotoiseksi, tuli se tyttö, jolle valettiin, huoraksi. Jos tuli kranssi, tiesi se naimista.”
– Kansanperinnettä Pöytyältä, 1912

– Halloweenissa on jo mukana kristillinen kerrostuma. Sehän on All Hallow’s Eve, pyhäinpäivän aatto. Halloweenissa on tietenkin mukana myös kaupallinen ja populaarikulttuurinen kerrostuma. Tiedämme sen sarjakuvien ja elokuvien kautta, olemme tienneet jo vuosikymmeniä ennen kuin sitä Suomessa mitenkään vietettiin, Nirkko sanoo.

Kuitenkin myös halloween pohjautuu syysjuhlaan, jollainen Suomen kekrikin on. Myös kelteillä oli oma juhlansa, samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven. Sitä juhlittiin perinteisesti marraskuun ensimmäisenä päivänä.

– Vuosi vaihdettiin tuolloin. Ajateltiin, että se luontevaa, kun sato on korjattu. On, mitä syödä, voi hengähtää ja pitää siinä vuosiloman tapaisen. Samalla tuonpuoleisen olennot ovat läsnä, kun ollaan tällaisessa siirtymävaiheessa. Silloin ovat vainajienkin henget liikkeellä. saman luontevaa jatketta halloween on, Nirkko sanoo.

Kritisoijat pitävät halloweenia liian pelottavana

Kritisoijat pitävät halloweenia kekriä pelottavampana, jopa saatanallisena, vaikka maan päällä seikkailevat vainajat kuuluvat kummankin juhlan teemaan. Suomalaiset kuitenkin lämpenivät amerikkalaistyyppisille kauhuteemoille hitaasti, ja halloweenin juhlinta yleistyikin vasta 1990-luvun puolivälissä.

Nirkon mukaan vastustus saattaa kummuta esimerkiksi siitä, että tuonpuoleisen käsittely on juhlissa erilaista. Aiemmin sadonkorjuuajan määräämä kekri liitettiin 1800-luvulla yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Kun pyhäinpäivän pyhyys ja uskonnollisuus yhdistyvät syksyn hämärässä halloweenin noita- ja vainajateemoihin, se aiheuttaa helposti yhteentörmäyksiä.

– Mitä se tuonpuoleinen sitten on? Kristillisessä pyhäinpäivässäkin mennään kirkkoon ja, sytytetään kynttilät kuluneen vuoden aikana kuolleiden muistolle. Siinäkin on mukana esi-isien kunnioittaminen ja vainajien muistaminen, Nirkko pohtii.

Nirkon mukaan osatotuus saattaa olla, että halloweenia on yksinkertaisesti mukava vastustaa. "Amerikkalaisena kulutusjuhlana" siinä on mukana useita teemoja, joita on helppo paheksua.

– Usein olen kuullut, että halloweenissa on mukana turhaa krääsää. Se on pakanallista, mutta toisaalta myös liian uskonnollista, koska se liittyy pyhäinpäivään. Se on pelottava juhla, ja lapsia pelotellaan, kun on kummituksia. Jokainen löytää halloweenista jotakin paheksuttavaa, jos haluaa, Nirkko kuvailee.

Sopiiko halloween lapsille?

Puheessa on totuuden siemen. Toimitukseen kantautui kertomus päivähoitopaikasta, jossa halloweenia ei juhlita enää laisinkaan. Se on korvattu "hämärän juhlalla".

– Hämärän juhlahan on mielenkiintoinen sana. Siitä tulevat vähän jonkinlaiset hämärämiehet mieleen! Toisaalta siitä on saatu pyhyys pois ja kaupallisuus piiloon, jolloin kaikki voivat osallistua, Nirkko sanoo.

– On hieno juttu, että päivähoidossa pyritään tähän, ettei kenenkään tarvitse jäädä pois. Ehkä sen voisi kuitenkin tehdä esimerkiksi tuomalla tällaisia aineksia mukaan ja juttelemalla niistä, ei pelkästään piilottamalla. Hämärän juhla voi toki olla käyttökelpoinen nimitys.

Mitä juhlaa Suomessa tulisi viettää?

Suomessa halloween ja kekri ovat kietoutuneet peruuttamattomalla tavalla yhteen. Kekri on viime vuosina tehnyt paluuta suosioon ja esimerkiksi Helsingin Suomenlinnassa juhlitaan Viaporin kekriä. Useissa ravintoloissa juhlan aiheena on kuitenkin nimenomaan halloween.

Niin sanottua viimeistä sanaa siitä, mitä Suomessa tulisi juhlia, tuskin koskaan saadaan. Nirkko uskoo, että ainakin markkinavoimat ja ravintolat nuuskivat vuosittain, mikä on pinnalla ja trendikästä. Se määrää, mitä nimeä juhlista kannattaa esimerkiksi markkinoinnissa käyttää.

– Näkisin, että molemmat juhlat, halloween ja kekri, elävät rinnakkain, ja toisen on vaikea saada voittoa toisesta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja keskustelu nimestä ja ajankohdasta on osa juhlien perinnettä jo itsessään.

Nirkko itse viettää syysjuhlahybridiä: kekriä edustaa ateria syksyn antimista, mutta kotona kaiverretaan myös halloweenista tuttu kurpitsa.

– Toisaalta käymme viemässä hautausmaalle kynttilää, eli vietämme samalla pyhäinpäivää. Kyllä nämä kaikki mahtuvat samaan juhlaan.

Osittainen lähde, kansanperinnelainaukset: Neba.finlit.fi

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja