Vappuna teekkarit tekevät jäyniä ja työläiset marssivat. Mutta miksi? Koska teekkarien vappu päättyy, entä onko teekkarin pakko osata huonoja vitsejä?
Vappua on juhlittu yli tuhat vuotta. Opiskelijajuhlavaikutteet imeytyivät Suomeen Ruotsista.
– Koko vapun voisi kategorisoida kahteen osaan. Se on uusien opiskelijoiden pitkää tietä teekkarilakkiin ja teekkariuuteen, mutta myös hauskoja perinteitä ja tapahtumia muille tieteenharjoittajille, teekkari ja opiskelija-aktiivi Henrik Starck kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Näin vappua juhlittiin koronarajoitusten aikaan takapihoilla: "Ollaan painettu pitkä pätkä harmaata lonkerotaivasta"
Teekkarit ovat "vapun ruumiillistuma"
Pääkaupunkiseudulla Otaniemessä perinteeseen kuuluu esimerkiksi vappuriehan julistus. Helsingin keskustassa Manta-patsas lakitetaan joka vuosi, ja vappulehdistä esimerkiksi Äpy on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1940-luvulla. Teekkarit ja vappu tuntuvatkin kuuluvan yhteen.
– Kyllähän te olette vapun ruumiillistuma, voisi sanoa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko arvioi.
Teekkareille vappu on Starckin mukaan parin päivän juhlan sijaan mielentila, joka jatkuu pitkään. Opiskelijoiden usein suorittamat jäynät ja tempaukset tuottavat hyvää mieltä. Fuksit saavat lakkinsa vapunaattona.
