Näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinneissaan | MTV Uutiset
Näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinneissaan – väärinkäyttö voi tulla kalliiksi
MTV Uutiset selvitti tekoälyn käyttämistä rekrytoinnin apuna Suomessa.
Julkaistu 16.11.2025 11:44
Riikka Mielonen
riikka.mielonen@mtv.fi
Tekoälyn käyttö rekrytoinnissa on yleistymässä myös Suomessa, mutta sen käyttäminen vaatii erityistä huolellisuutta.
Elokuussa 2024 voimaan tullut EU:n tekoälyasetus määrittelee tekoälyn käytön riskit neljälle eri tasolle. Rekrytointi on määritelty korkean riskin alueelle, mikä tarkoittaa tiukkoja vaatimuksia muun muassa syrjinnän ehkäisyn ja tietosuojan osalta.
Korkean riskitason yläpuolella on ainoastaan taso "riskit, joita ei voida hyväksyä".
Asetuksessa rajoitetaan erityisesti sellaisia sovelluksia, jotka liittyvät tunteiden tunnistukseen, biometriseen luokitteluun ja sosiaaliseen pisteytykseen. Nämä ovat rekrytoinnissa kiellettyjä.
Tekoäly tukee, ei korvaa
Jyväskylän yliopistonopettaja Fanni Hollström-Mikkonen näkee tekoälyn hyödyllisyyden erityisesti rekrytoinnin alkuvaiheissa. Hänen mukaansa tekoäly voi hoitaa resurssisyöpöt tehtävät, jolloin asiantuntijoille jää enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen.
– Tekoälyn käyttö ei tarkoita, että rekrytoivien työpanos vähenee merkittävästi. Toivottavasti yrityksissä muistetaan tämä, eikä HR:ää (henkilöstöhallintoa) lähdetä vähentämään tekoälyn kiilto silmissä, Hollström-Mikkonen sanoo.
Hän muistuttaa myös, että työnhakijan näkökulmasta tekoälyn avulla voi etsiä omaa persoonallisuutta tukevia työtehtäviä ja organisaatioita, joiden arvot sopivat omiin.
Henkilökohtaisten tietojen syöttämisessä geneeriselle tekoälylle, kuten ChatGPT:lle, on kuitenkin riskinsä.
– Siitä, mihin tiedot tallentuvat ja mihin niitä käytetään, ei ole varmuutta, Hollström-Mikkonen sanoo.
Hän muistuttaa myös, että tekoälyn kestävä käyttö on laaja kokonaisuus.
– Siinä, missä tekoäly tekee suosituksia vain kylmän datan pohjalta, voi ihmisten välisessä kanssakäymisessä tulla hakijoista ilmi ominaisuuksia, joita tekoälyä ei edes hoksattu pyytää etsimään, eikä se epäinhimillisyydeltään edes osaisi.
Kysyimme tekoälyn käytöstä osana rekrytointiprosessia isoilta työantajilta. Vastauksia saimme Kelalta ja SOK:lta sekä neljältä henkilöstöpalveluja tarjoavalta yritykseltä, joita olivat Academic Work, Staffpoint, Eezy sekä Barona.
Tekoälyn käyttö oli yrityksissä suhteellisen samanlaista ja painottui pitkälti hakijaviestintään, työpaikkailmoituksien laatimiseen sekä kohdennettuun osaaja-hakuun.
Kelan viestinnästä kerrottiin, ettei tekoälyä käytetä lainkaan rekrytoinnissa.
SOK:n HR-palveluista vastaava johtaja Mari Junnila kertoo, ettei S-ryhmä ole ottanut tekoälyä käyttöön, mutta S-ryhmässä seurataan aihetta kiinnostuneina.
Myöskään Eezyllä tai Staffpointilla ei käytetä tekoälyä rekrytointiprosessissa.
– Meillä Eezyllä ihminen käsittelee aina kaikki hakemukset ja tekee päätökset muun muassa haastatteluun kutsumisesta ja työntekijöiden valinnasta. Emme hyödynnä tekoälyä hakemusten analysoimiseen tai hakijoiden karsimiseen, kertoo digijohtaja Päivi Salo.
Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas vakuuttaa, että Staffpointilla työntekijät hoitavat työhakemusten seulonnan.
Baronalla tekoäly avustaa osaajien löytämisessä
Baronalla hyödynnetään tekoälyä hyödynnetään työnhakijoiden ja tehtävien "kohtauttamisessa".
Työnhakijalle luodaan hakijaprofiili Barona Careers -palvelussa. Ideana on, että alusta olisi mahdollisimman hakijaystävällinen, kertoo rekrytointipäällikkö Kristiina Vormala.
Tekoäly ehdottaa tehtäviä myös aloilta, joihin hakija ei alun perin hakenut, mutta joihin hän sopisi osaamisensa perusteella.
Vormalan mukaan, tekoäly voi ehdottaa tehtäviä heti, kun hakija on rekisteröitynyt järjestelmään, vaikka hakija ei olisi hakenut vielä mitään tiettyä työtehtävää.
– Ihmiset tekevät hyvin erilaisia CV:itä ja hakemuskirjeitä, ja meidän tulee osata lukea ikään kuin rivien välistä. Se on meidän ammattitaitoa Vormala sanoo.
Rekrytointipäätökset Baronalla tekevät aina asiantuntijat.
Akind-konsernilla oma tekoälypohjainen alusta
Henkilöstöpalveluja tarjoava yritys Academic Work toimii osana isompaa, ruotsalaista Akind-konsernia.
Academic Work hyödyntää konsernin itse kehittämää tekoälyä etsiessään omasta tietokannastaan osaajia erityisesti tehtäviin, jotka eivät ole julkisessa haussa.
Operatiivinen johtaja Tanja Sikström kertoo, että hakijoita etsitään tekoälyn avulla joko yksittäisten sanojen tai osaamisvaatimusten avulla, tai annetaan kaikki tieto, mitä asiakasyritys on työtehtävästä tarjonnut, ja etsitään tietokannasta sopivimmat osaajat.
– Profiilit säilyvät tietokannassa, ellei hakija pyydä niiden poistamista. Mikäli profiilia ei kuitenkaan käytetä kolmeen vuoteen, se poistuu automaattisesti, Sikström kertoo.
Automaatio helpottaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista
Eezy hyödyntää tekoälyä työvuorojen automaattisessa kohdentamisessa. Tämä niin sanottu automatching perustuu työntekijöiden osaamiseen ja kokemukseen, ei henkilökohtaisiin tai syrjiviin tekijöihin.
– Tekoäly yhdistää työn ja tekijät työntekijöiden kokemuksen ja koulutuksen perusteella. Tekoälylle ei anneta tietoa työntekijän sukupuoleen, etniseen taustaan tai muihin ei-työhön liittyviin ominaisuuksiin liittyen, Salo sanoo.
Salon mukaan automatisoidun työvuorojen tarjontajärjestelmän jatkuva hereillä olo on hyvä ominaisuus, sillä asiakasyritysten työvoimatarpeet saattavat syntyä usein toimistoaikojen ulkopuolella.
– Tekoälyn jakamat vuorot voivat täyttyä parhaimmillaan minuuteissa, kertoo Salo.
Staffpoint hyödyntää kohtauttamista automaatiojärjestelmän avulla, ja Ahokkaan mukaan noin 85 prosenttia työvuoroista tarjotaan automaatiolla jo työsuhteessa oleville työntekijöille. Automaatiojärjestelmä toimii perinteisillä algoritmeilla eikä kyseessä ole tekoäly.
– Automaatio on ainoastaan tapa välittää työvuoroja jo työsuhteessa oleville työntekijöille. Ja nämä työntekijät ovat jo saaneet perehdytyksen toimia kyseisessä toimipaikassa, jonka "pooliin" eli työntekijäporukkaan he kuuluvat.
Viranomaiset tekevät riskiarvioita
Suomen markkinavalvontastrategiassa kerrotaan, että tekoälyasetusta valvotaan samalla tavalla, kuin minkä tahansa muun tuotteen turvallisuutta.
– Viranomaiset eivät voi tarkastaa kaikkia markkinoille tulevia tekoälyjärjestelmiä tai valvoa, miten niitä käytetään, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nathalie Dahl kertoo.
Tekoälyasetuksen mukaan kenellä tahansa on oikeus ilmoittaa viranomaiselle havaitsemastaan rikkomuksesta.
Viranomaiset tekevät riskiarvioita ja analyysejä, joiden perusteella viranomaiset tekevät esimerkiksi pistokokeita tai tarkastuksia.
Tekoälyasetuksen rikkomuksesta voi seurata kallis lasku
Mikäli tekoälyasetuksen mukaisia kieltoja rikotaan, voivat seuraukset tulla kalliiksi.
Dahlin mukaan, ensisijainen seuraamus rikkomuksesta on se, että viranomainen määrää työnantajaa korjaamaan menettelyään niin, että se on lainsäädännön mukaista. Määräystä voidaan myös tehostaa asettamalla uhkasakko.
– Jos rikkomus on ollut tarpeeksi vakava, voidaan siitä määrätä tekoälyasetuksen nojalla hallinnollinen seuraamusmaksu, joka on enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, Dahl kertoo.
