Näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinneissaan – väärinkäyttö voi tulla kalliiksi

Tekoäly kiinnostaa mahdollisuutena

Kysyimme tekoälyn käytöstä osana rekrytointiprosessia isoilta työantajilta. Vastauksia saimme Kelalta ja SOK:lta sekä neljältä henkilöstöpalveluja tarjoavalta yritykseltä, joita olivat Academic Work, Staffpoint, Eezy sekä Barona.

Tekoälyn käyttö oli yrityksissä suhteellisen samanlaista ja painottui pitkälti hakijaviestintään, työpaikkailmoituksien laatimiseen sekä kohdennettuun osaaja-hakuun.

Kelan viestinnästä kerrottiin, ettei tekoälyä käytetä lainkaan rekrytoinnissa.

SOK:n HR-palveluista vastaava johtaja Mari Junnila kertoo, ettei S-ryhmä ole ottanut tekoälyä käyttöön, mutta S-ryhmässä seurataan aihetta kiinnostuneina.

Lue myös: Hämmentävä yllätys työnhaussa sai Tuiskun perumaan haastattelun – yrittäjä selittää outoa tekoälysoppaa

Myöskään Eezyllä tai Staffpointilla ei käytetä tekoälyä rekrytointiprosessissa.

– Meillä Eezyllä ihminen käsittelee aina kaikki hakemukset ja tekee päätökset muun muassa haastatteluun kutsumisesta ja työntekijöiden valinnasta. Emme hyödynnä tekoälyä hakemusten analysoimiseen tai hakijoiden karsimiseen, kertoo digijohtaja Päivi Salo.

Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas vakuuttaa, että Staffpointilla työntekijät hoitavat työhakemusten seulonnan.

Baronalla tekoäly avustaa osaajien löytämisessä

Baronalla hyödynnetään tekoälyä hyödynnetään työnhakijoiden ja tehtävien "kohtauttamisessa". 

Työnhakijalle luodaan hakijaprofiili Barona Careers -palvelussa. Ideana on, että alusta olisi mahdollisimman hakijaystävällinen, kertoo rekrytointipäällikkö Kristiina Vormala.

Tekoäly ehdottaa tehtäviä myös aloilta, joihin hakija ei alun perin hakenut, mutta joihin hän sopisi osaamisensa perusteella.

Vormalan mukaan, tekoäly voi ehdottaa tehtäviä heti, kun hakija on rekisteröitynyt järjestelmään, vaikka hakija ei olisi hakenut vielä mitään tiettyä työtehtävää.

– Ihmiset tekevät hyvin erilaisia CV:itä ja hakemuskirjeitä, ja meidän tulee osata lukea ikään kuin rivien välistä. Se on meidän ammattitaitoa Vormala sanoo.

Rekrytointipäätökset Baronalla tekevät aina asiantuntijat.

Akind-konsernilla oma tekoälypohjainen alusta

Henkilöstöpalveluja tarjoava yritys Academic Work toimii osana isompaa, ruotsalaista Akind-konsernia.

Academic Work hyödyntää konsernin itse kehittämää tekoälyä etsiessään omasta tietokannastaan osaajia erityisesti tehtäviin, jotka eivät ole julkisessa haussa.

Operatiivinen johtaja Tanja Sikström kertoo, että hakijoita etsitään tekoälyn avulla joko yksittäisten sanojen tai osaamisvaatimusten avulla, tai annetaan kaikki tieto, mitä asiakasyritys on työtehtävästä tarjonnut, ja etsitään tietokannasta sopivimmat osaajat.

– Profiilit säilyvät tietokannassa, ellei hakija pyydä niiden poistamista. Mikäli profiilia ei kuitenkaan käytetä kolmeen vuoteen, se poistuu automaattisesti, Sikström kertoo.

Automaatio helpottaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista

Eezy hyödyntää tekoälyä työvuorojen automaattisessa kohdentamisessa. Tämä niin sanottu automatching perustuu työntekijöiden osaamiseen ja kokemukseen, ei henkilökohtaisiin tai syrjiviin tekijöihin.

– Tekoäly yhdistää työn ja tekijät työntekijöiden kokemuksen ja koulutuksen perusteella. Tekoälylle ei anneta tietoa työntekijän sukupuoleen, etniseen taustaan tai muihin ei-työhön liittyviin ominaisuuksiin liittyen, Salo sanoo.

Salon mukaan automatisoidun työvuorojen tarjontajärjestelmän jatkuva hereillä olo on hyvä ominaisuus, sillä asiakasyritysten työvoimatarpeet saattavat syntyä usein toimistoaikojen ulkopuolella.

– Tekoälyn jakamat vuorot voivat täyttyä parhaimmillaan minuuteissa, kertoo Salo.

Staffpoint hyödyntää kohtauttamista automaatiojärjestelmän avulla, ja Ahokkaan mukaan noin 85 prosenttia työvuoroista tarjotaan automaatiolla jo työsuhteessa oleville työntekijöille. Automaatiojärjestelmä toimii perinteisillä algoritmeilla eikä kyseessä ole tekoäly.

– Automaatio on ainoastaan tapa välittää työvuoroja jo työsuhteessa oleville työntekijöille. Ja nämä työntekijät ovat jo saaneet perehdytyksen toimia kyseisessä toimipaikassa, jonka "pooliin" eli työntekijäporukkaan he kuuluvat.

Viranomaiset tekevät riskiarvioita

Suomen markkinavalvontastrategiassa kerrotaan, että tekoälyasetusta valvotaan samalla tavalla, kuin minkä tahansa muun tuotteen turvallisuutta.

– Viranomaiset eivät voi tarkastaa kaikkia markkinoille tulevia tekoälyjärjestelmiä tai valvoa, miten niitä käytetään, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nathalie Dahl kertoo.

Tekoälyasetuksen mukaan kenellä tahansa on oikeus ilmoittaa viranomaiselle havaitsemastaan rikkomuksesta.

Viranomaiset tekevät riskiarvioita ja analyysejä, joiden perusteella viranomaiset tekevät esimerkiksi pistokokeita tai tarkastuksia.

Tekoälyasetuksen rikkomuksesta voi seurata kallis lasku

Mikäli tekoälyasetuksen mukaisia kieltoja rikotaan, voivat seuraukset tulla kalliiksi.

Dahlin mukaan, ensisijainen seuraamus rikkomuksesta on se, että viranomainen määrää työnantajaa korjaamaan menettelyään niin, että se on lainsäädännön mukaista. Määräystä voidaan myös tehostaa asettamalla uhkasakko.

– Jos rikkomus on ollut tarpeeksi vakava, voidaan siitä määrätä tekoälyasetuksen nojalla hallinnollinen seuraamusmaksu, joka on enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, Dahl kertoo.