Moni etsii itseään – uusi kotimainen keksintö tukee henkistä kasvua

Voi paremmin, elä tietoisemmin. Mitä sinä tahdot? Löydä aito itsesi! Kuulostaa mukavalta – mutta miten se tapahtuu?

– Itsensä kehittämisen ei tarvitse tapahtua hammasta purren, hikeä ja verta valuen. Sen ei tarvitse olla sitä, että vietetään viikonloppu toisensa jälkeen täydelliseen puhumattomuuteen sitoutuneina jossakin meditaatioretriitissä. Itsensä kehittäminen voi olla myös hauskaa, viihdyttävää, mukavaa ja inspiroivaa, tai jopa helppoa. Tätä olemme halunneet lähteä tutkimaan: millä tavalla tämä olisi mahdollista? Maaretta Tukiainen kuvaa.

Tukiainen on yksi suomalaisen New.me -verkkopalvelun kuudesta perustajajäsenestä.

– New.me on kaikille englannin kieltä taitaville ihmisille suunnattu videokurssipalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi kehittää omaa polkuaan eteenpäin ja saada tukea omaan henkiseen kasvuunsa. Suurin osa ihmisistä tarvitsee jossain vaiheessa tukea, mutta millaista, se riippuu pitkälti siitä, millainen persoona itse kullakin meistä on, Tukiainen kertoo.

Henkistä kasvua on monenlaista

Ihmissuhteeni eivät toimi. Haluaisin vaihtaa uraa. Minulla on ongelmia ajanhallinnan kanssa. Nämä kaikki ongelmat kaipaavat konkreettisia työkaluja. Ne hyötyvät käytännönläheisestä lähestymisestä henkiseen kasvuun.

– Jotkut taas lähestyvät kasvua tunnemaailmasta käsin, jolloin ihmissuhteiden rooli korostuu. Jollakulla toisella taas on haussa todellisen itsensä löytäminen. Tai sitten on luovia haasteita, joihin etsii omanlaistaan ilmaisua tai uutta suuntaa, Tukiainen kuvaa.

– Yrityselämässä on paljon tarvetta olla tehokkaampi, tuottavampi, analyyttisempi, nokkelampi, mitä se onkaan. Tämä mentaalinen preppauskin voi liittyä henkiseen kasvuun.

Holistisen ihmiskuvan mukaisesti väyliä henkisen kasvun piiriin on ainakin neljä: käytännöllinen, emotionaalinen, mentaalinen ja spirituaalinen.

– Holistisen ihmiskuvan mukaan muutoksen piiriin voi tulla myös henkisemmän elämän toivossa. Tällöin taustalla vaikuttaa spirituaalisuus tai sen puute. Holistisen maailmankatsomuksen mukaan ihmisessä on osa, joka resonoi niin sanotun näkymättömän todellisuuden kanssa. Eettisesti kestävässä valmentamisessa ei kuitenkaan koskaan oteta kantaa maailmankatsomukseen tai -ismiin. Jokaisella on oma tapansa käsitellä näitä teemoja.

Esimerkiksi bisnesmies ja sijoittaja Richard Branson voi olla holistisen analyysin mukaan lähestymistavaltaan spirituaalinen henkilö, koska hän näkee mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät. Tukiaisen mukaan visionääreissä onkin usein erityistä henkistä voimaa. Spirituaalisella lähestymistavalla ei siis tarkoiteta erityistä uskonnollisuutta, vaan ennemminkin taipumusta suhtautua asioihin kokonaiskuvasta ja merkityksestä käsin.

Näistä eri lähtökohdista käsin New.me tarjoaa videokursseja, joiden avulla voi kehittää elämäänsä eteenpäin. Ensimmäisen Change your life -kurssin testasi eri puolilla maailmaa livetilanteessa 30 000 ihmistä; New.men osakkaista kurssin on testannut kolme.

– Meillä on todisteita ja omakohtaista kokemusta, että se toimii.

Mihin "itse" on kadonnut?

Moni siis haeskelee oikeaa itseään. Mihin "itse" on kadonnut?

– Tänä päivän itse voi kadota moniin asioihin: arjen rutiineihin ja kiireeseen. Tänä päivänä on tyypillistä, että huomaa istuneensa kolme tuntia tietokoneen edessä, ja aika on yhtäkkiä vain kadonnut. Mitä me olemme sillä ajalla tehneet? On ehkä surffattu, lähdetty seuraamaan jotain polkua mielenkiinnon mukaan, pompittu sosiaalisesta mediasta toiseen. Kun sessio on loppunut, ei yhtäkkiä muistakaan, mitä ylipäätään lähti etsimään, Tukiainen kuvailee.

– Tämä on yksi mahdollisuus. Voi myös olla, että on ajauduttu johonkin mielenkiintoiseen ryhmään, löydetty uusia ystäviä ja ehkä jopa sellaista sisältöä, joka saa ajattelemaan omaa elämää uudella tavalla tai syventymään siihen, kuka itse oikeastaan onkaan.

Nykyihmisen suurin haaste on se, ettei hän osaa olla yhteydessä itseensä. Tukiaisen mukaan useissa tutkimuksissa on todettu, että itse itseään ja omaa elämäänsä ohjaavalla ihmisellä menee paremmin.

– Ihmisen, joka ohjautuu elämässä omasta sisimmästään käsin, elämä on tyydyttävämpää. Hän tekee enemmän valintoja, jotka ovat hänelle itselle hyviä. Sen sijaan sellainen, joka vain reagoi ulkoa päin muilta tulleisiin pyyntöihin tai ohjelmoi oman elämänsä toteuttamaan muiden arvoja ja toiveita, ajautuu ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen jossa on seinä vastassa: en tunne enää tätä elämää, kuka tämä ihminen on? Se en ole ainakaan minä.

Tyypillisesti seinä tulee vastaan keski-iässä, joskus jo aiemmin. Jotain täytyis siis tehdä. Miksei ihminen halua kehittyä?

Ihmisenä oleminen on suuntautumista turvallisuushakuisuuteen. Saavutettua asemaa yhteisössä ei haluta romuttaa, sillä evoluution saatossa myös ihminen on aina pyrkinyt varmistamaan eloonjäämisensä. Niin kauan kuin kipu vallitsevasta tilanteesta ei ylitä mielihyvää, ihminen voi jatkaa elämäänsä huonossa parisuhteessa ja ankealta tuntuvassa työssä.

– Se on inhimillistä. Jos 51 prosentin verran elämästä on hyvää ja 49 prosentin verran on huono fiilis, niin tuo 51 prosenttia on silloin määrittävä tekijä. Silloin ei vielä uskalleta tehdä muutosta. Ihminen muuttuu yleensä vasta pakon edessä, Tukiainen sanoo.

– Tällä hetkellä ne pelot, joita meillä on, eivät yleensä ole sellaisia kuin ennen, kuten vaikka että villieläin olisi juuri syömässä meidät. Aivojemme rakenne on kuitenkin vielä joiltain osiltaan jäänteinen noille ajoille. Kun koemme pelkoa tai stressiä, ajattelemme edelleen ”liskoaivoilla”.

Ei enää pelkkää reagointia

Jos ihminen päättää kehittää kapasiteettiaan ja siirtyä henkisessä kasvussa eteenpäin, hän alkaa elää tietoisempaa elämää. Sitten ei enää tarvitse elää "pelkkää reagointielämää".

– Voidaan siirtyä elämään laadullisesti paremman elämän vaihetta, jossa tehdään aktiivisia valintoja sen sijaan, että vain reagoitaisiin.

Kasvun ensimmäinen askel on pysähtyminen.

– Monet harjoittelevat tänä päivänä meditaatiota ja mindfulnessia työpaikoilla. Sen huomasi myös San Franciscossa järjestetyssä Wisdom 2.0 –seminaarissa, johon osallistuimme New.men kanssa. Yksi seminaarin puhujista oli Yhdysvaltain kongressin ohiolainen edustaja Tim Ryan. Hän oli saanut lobattua Ohiolaisiin kouluihin kokeilun, jossa harjoitetaan mindfullness-menetelmää. Kokeilussa lapset ja nuoret pysähtyvät hetkiseksi tunnin alussa ja sen avulla rauhoittuvat, Tukiainen kertoo.

– Tutkimustulokset tästä kokeilusta ovat olleet valtavan positiivisia: järjestyshäiriöt vähenevät ja oppimistulokset paranevat. Jos tämä toimii lapsilla, aivan varmasti se toimii aikuisillakin.

Lue myös:

Syötkö stressiisi? Taltuta epäterveellinen tapa näillä vinkeillä

Miksi maksaa elämäntaitovalmennuksesta, onko siitä hyötyä?

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi