Poliisiammattikorkeakoulun artikkelin mukaan poliisipartiot lähtivät tehtäviin monesti hyvinkin puutteellisilla tiedoilla. Lähes puolessa tapauksista partio sai kokonaiskuvan tilanteesta vasta päästyään paikalle.
Asia käy ilmi tuoreesta Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusartikkelista, jota varten haastateltiin viime vuoden aikana 20:tä Sisä-Suomen poliisilaitoksella työskennellyttä poliisia.
– Tilanne tuli ihan puskista. Ei siihen osannut varautua, että sillain pillastuu, yksi artikkeliin haastateltu poliisi sanoi.
– En ollut lainkaan varautunut, että siinä vaiheessa voi vielä tulla.
Lue lisää: Poliisit kertovat työnsä arjesta: Väkivalta kuuluu työhön – sylkeminen ja pureminen menevät yli
Lähtötietojen puutteellisuus johtui artikkelin mukaan osassa tapauksista siitä, ettei millään taholla – poliisilla, hätäkeskuksella tai itse ilmoittajalla – ollut enempää tietoa. Toistaalta tietoa oli eri viranomaisilla, jopa toisella poliisipartiolla, mutta se ei välittynyt tehtävää hoitavalle partiolle.
Kamerat lisäävät itsetietoisuutta – "Tiedostin, että tallentuu"
Osa haastateltavista kertoi arvioineensa toimintaansa siitä näkökulmasta, miten kohdehenkilö suhtautuu poliisiin tulevaisuudessa.
– Sillä on niin kova historia, että sen kanssa tullaan olemaan tekemisissä vielä monta kertaa. Seuraavan partion on sinne helpompi mennä, kun asiat on mennyt poliisin kanssa hyvin.
Haastateltavat kertoivat olleensa väkivaltatilanteissa tietoisia siitä, että heitä tarkkaillaan ja että heidän toimintaansa saatetaan arvioida jälkeenpäin. Valvontakamerat tai kamerakännyköillä kuvaaminen saattoivat korostaa itsetietoisuutta.
– Tiedostin, että tallentuu. Tämä tunne tuli viimeistään, kun kohdehenkilö oli maassa, että nyt pitää himmata.
Ulkoisena kontrollina toimi myös partiokaveri ja tämän antamat ohjeet.
– Huomasin, että partiokaveria vitutti - -. Kaveri ei ole hermoheikko mutta halusin varmistaa että ei tule mitään.