Ampumaan joutuneet poliisit lujilla – Tutkija: "Oikeusturva ei ole ihan tasapainossa"

Tapaukset, joissa joku on loukkaantunut tai kuollut poliisin aseen- tai muun voimankäytön seurauksena, selvitetään perusteellisesti valtakunnansyyttäjän poliisirikostutkintayksikössä. Alustavan selvityksen jälkeen poliisit voivat joutua rikoksesta epäillyn asemaan.

Oheisella videolla keskustelua siitä, milloin poliisi saa ampua.

Poliisin oikeusturva saattaa olla jopa heikompi kuin muiden rikoksesta epäiltyjen, sanoo tuoreessa artikkelissaan asiaa selvittänyt komisario Henri Rikander Poliisiammattikorkeakoulusta.

– Tässä tilanteessa myös poliisille pitää tuoda selville se, missä asemassa häntä kuullaan ja mihin se mahdollisesti johtaa.

Tilanteet, joissa henkilö on kuollut tai loukkaantunut poliisin ampumasta luodista, ovat psyykkisesti hyvin kuormittavia myös ampumaan päätyneelle poliisille.

– Kun äärimmäinen kuormitus on päällä ja lähdetään tekemään esitutkintalain mukaista esiselvitystä, oikeusturva ei ole ihan tasapainossa.

Video: Poliisi ampui naista puukottaneen miehen Nelostiellä syksyllä 2016. Konstaapeli joutui odottamaan vuoden ennen kuin syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta ja totesi poliisin toimineen hätävarjelutilanteessa.

– Saatetaan aloittaa kuuleminen niin sanotusti väärästä päästä, eli ei johdetusta organisaation yläpäästä vaan suoraan aseenkäyttäjästä. Ensin voitaisiin kysyä, oliko kyse virkatehtävästä, oliko se johdettu ja kuka sitä johti. Sieltä päin sitten lähteä ratkomaan tilannetta.

Ei heti takaisin kentälle

Ampumisen jälkeen poliisit ovat saattaneet tuntea syyllisyyttä, vihaa tai epätoivoa. Tunnemyrskyssä on saatettu lausua jotain itselle epäedullista tai sellaista, mikä ei edes liity tutkittavaan asiaan.

Myös operatiivisiin tehtäviin on saatettu joutua heti tilannetta seuraavana päivänä. 

– Kyllä sille tilanteelle pitää antaa aikaa jäsentyä, Rikander katsoo. 

Lähiesimiesten ja työyhteisön tuki ampumatilanteen jälkeen on Rikanderin tuoreen tutkimusartikkelin mukaan tärkeää.

Selvityksen kestosta epätietoisuutta

Rikanderin mukaan poliiseille on ollut myös monesti epäselvää se, kuinka kauan esiselvitys kestää. Tietoa siitä, johtaako tapaus esitutkintaan, on jouduttu odottamaan jopa puoli vuotta.

– Se aiheuttaa luonnollisesti painetta ja stressiä poliisimiehille.

Voimankäyttöön liittyvät tilanteet ja niihin liittyvät esiselvitykset johtavat rikostutkintaan Rikanderin mukaan harvoin.

Poliisin aseenkäyttö maltillista

2000-luvulla poliisin aseenkäytön seurauksena on kuollut Suomessa kahdeksan ihmistä.

Vuositasolla laukauksia ammutaan poliisin toimesta 10–20. Jos otetaan mukaan tilanteet, jossa aseella on jouduttu uhkaamaan tai sen käyttämisestä varoittamaan, tilanteita raportoidaan noin 70 vuodessa.