Ensihoitaja Arttu taltutti veitsellä uhanneen sekavan potilaan: "Pienen painin jälkeen otimme sen pois" – 40 prosenttia ensihoitajista on saanut tappouhkauksen

Palomies-ensihoitajana Helsingissä 15 vuotta työskennellyt Arttu Nyman on kokenut työssään useasti uhkaavia tai jopa väkivaltaisia tilanteita. Häntä on muun muassa uhattu teräaseella ja väkivaltaa on ollut lievemmistä tapauksista vakavampiin.

Vastikään hän oli ambulanssissa työtoverinsa kanssa hoitamassa huumeidenkäyttäjää, jolle oli annettu huumeiden vaikutusta lievittävää lääkettä.

– Hän siinä tokeni ja sai jonkinlaisen paniikkikohtauksen. Hän veti taskustaan kääntöveitsen, jota ei kuitenkaan saanut täysin auki. Ehdimme reagoida ja pienen painin jälkeen otimme sen veitsen pois. Jälkeenpäin mietin, mitä kaikkea siinä olisi voinut käydä, Nyman muistelee.

Lue myös: Tuore kysely: Ensihoitoalan työntekijöistä lähes jokainen kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään

Tappouhkauksen saanut 40 prosenttia ensihoitajista

Nymanin kokemukset ovat arkea monelle muullekin ensihoitotehtävissä työskentelevälle. Tehy ja muutama muu alan työntekijäjärjestö kysyivät lähes 2 000 jäseneltään keväällä ensihoitajien työn väkivaltaisuudesta.

Vastaajista 74 prosenttia kertoi kokeneensa työssä väkivaltaa tai sen uhkaa. Sanallisesta uhkailusta kertoi 88 prosenttia ja suoranaisista tappouhkauksista lähes 40 prosenttia vastaajista.

Arttu Nymanin mukaan päihteillä on hyvin usein vaikutusta uhkailuun ja väkivaltaan. Saman on huomannut myös Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan. Tilanteet vaihtelevat paljon.

– Saatamme tulla ravintolaan, jossa sivullisilta voi odottaa kaikenlaista. Tai sitten asunnolla voi tulla konflikti potilaan omaisen kanssa, kun toimintatapamme ei olekaan odotusten mukainen. Tai potilas ei ole tyytyväinen, kun hänet hoidon jälkeen jätetäänkin kotiin.

– Kun lähdetään siirtämään jotain vanhempaa ihmistä kantotuolilla asunnosta ambulanssiin, niin yhtäkkiä ensihoitaja saa takaapäin litsaria tai nyrkkiä ilman minkäänlaista varoitusta. Tilanteet ovat hyvin erilaisia. Se ei ole aina mikään nuori ihminen, vaan yhtälailla tulee vanhuksilta näitä pahoinpitelyjä, kertoo Porthan.

"Puhejudotaidot ovat hyödyksi"

Arttu Nyman arvioi, että väkivallan uhkan kasvu johtuu kunnioituksen puutteesta. Moni ihminen kokee, että heillä on enemmän oikeuksia kuin velvollisuuksia.

Nyman kertoo harjaantuneensa vuosien aikana selviytymään vaikeista tilanteista puhumalla ja taktisella silmällä. Auttajat eivät aina huomioi ympäristöä samalla tavalla kuin autettavaa potilasta, josta voi seurata ongelmia.

– Sellaiset puhejudotaidot ovat hyödyksi ja olen huomannut, mitkä sanat voivat triggeröidä tai provosoida ihmisiä väkivaltaisuuteen. Väittely ei yleensä kannata ja jos toisella on heikompi psyyke, voi siinä lähteä mopo käsistä.

Työntekijäjärjestöjen kyselyn mukaan väkivallasta ilmoitetaan entistä herkemmin, mutta rikosilmoituksia tehdään harvemmin. Tilanteiden käsittely jää auttajilla joskus kesken.

– Toivon, että apua pyydettäisiin herkemmin eikä kerättäisi niitä tilanteita ”työkalupakkiin”. Ongelmat kasaantuvat kun niihin ei kiinnitetä huomiota. Se on riski meidän alalla, sanoo Kari Porthan.

– Me auttajat olemme tosi taitavia lokeroimaan tunteita ja hetkellisesti työntämään ne sivuun. Ja sitten jatketaan kuin puhtaalta pöydältä. Silloin vaikeat tilanteet voivat jäädä käsittelemättä eikä se ei ole ikinä hyvä asia, Arttu Nyman pohtii.

Sama tuomio kuin poliisin kimppuun käyvälle

Ammattijärjestöt vaativat keskiviikkona julkaistussa yhteisessä kannanotossaan kansallista ohjelmaa ensihoitajien työturvallisuuden parantamiseksi ja myös kovempia rangaistuksia.

– Tuomiot pitää langettaa samalla tavalla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Jos käyt poliisin kimppuun, niin saat aika kovat rangaistukset. Mutta jos käyt ensihoitotyötä tekevän kimppuun, niin se on ihan sama kuin sä nujakoisit nakkikioskijonossa. Näin tämä ei voi olla, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo MTV Uutisille.