Monille suomalaisille on vaikeata käsittää korkotason merkitystä asuntolainojen takaisinmaksussa, ilmenee Nordean kyselytutkimuksesta. Suomeen on ilmaantunut asunnonostajien sukupolvi, joka on kasvanut nollakorkoympäristössä.
– Neljäsosa asuntovelallisista ei tiedä asuntolainansa kokonaiskorkoa, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
Kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja pankin marginaalista. Euribor-viitekorot ovat tällä hetkellä miinuksella. Liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen kertoo, että Nordea myöntää asuntolainoja keskimäärin pikkuisen alle yhden prosentin marginaalilla, mutta asiakaskohtainen vaihteluväli on kasvanut.
– Korkotasolla on suuri merkitys, ja sen muutoksiin kannattaa varautua ajoissa, Mekkonen painottaa.
Korot voivat aina nousta
150 000 euron lainalla korkomenot ovat 122 euroa kuukaudessa, jos korkotaso on yksi prosentti. Kuuden prosentin korkotasolla korkoihin kuluu 730 euroa kuukaudessa.
Kuuden prosentin korkotaso on hyvinkin mahdollinen pitkillä laina-ajoilla. Vuonna 2008 kahdentoista kuukauden euribor kävi yli viidessä prosentissa. Kun siihen lisää pankin marginaalin, kokonaiskorko nousi hetkellisesti yli kuuteen prosenttiin.
Tällä hetkellä arvioidaan, että nykyiset korot pysyvät ennallaan ensi vuoteen tai vuoteen 2019 saakka. Sen jälkeen kaikki on hämärän peitossa.
Jos euroalueen talous vilkastuu tuntuvasti lähivuosina, Euroopan keskuspankki epäilemättä kiristää korkoruuvia ennemmin tai myöhemmin.