Mobiilimainonta lisääntyy - lieveilmiöineen

Matkapuhelimet, kommunikaattorit ja kämmentietokoneet ovat vakiinnuttamassa asemansa yhtenä markkinoinnin kanavana. Suomen Suoramarkkinointiliiton laskujen mukaan Suomessa lähetettiin viime vuonna noin 10 miljoonaa mobiilimarkkinointiin kytkeytyvää tekstiviestiä.

Markkinan uskotaan kasvavan tänä vuonna noin 60 prosentilla, jolloin markkinointiviestejä lähtisi jo 16 miljoonaa.

Markkinointiviestien osuus kaikesta tekstiviestiliikenteestä on edelleen kuitenkin varsin vähäinen, sillä Suomessa lähetettiin viime vuonna kaikkiaan 1,2 miljardia tekstiviestiä.

Mobiilimarkkinointi alkoi jo 90-luvulla yksittäisinä kampanjakokeiluina, mutta kokemusten karttumisen myötä ala on saamassa kunnolla tuulta purjeisiinsa.

-Alkunousun huuma ja sitä seurannut epäilyvaihe on ohitettu. Nyt ollaan mobiili ottamassa mukaan markkinoinnin kokonaissuunnitelmaan muiden kanavien rinnalle. Ensi vuoden suunnitelmissa mobiilimarkkinointi on jo hyvin mukana, kertoo SSML:n mobiilityöryhmän puheenjohtaja Eeva-Liisa Ylälahti.

Kännykkä on yksityisaluetta

Markkinointiviestien yleistyminen ei tarkoita sitä, että suomalaisten matkapuhelimiin alkaa tulvia milloin minkin tuotteen erinomaisuutta ylistäviä tekstiviestejä. Markkinointiviesteille täytyy olla vastaanottajan lupa, joka voidaan pyytää esimerkiksi asiakassopimuksen yhteydessä tai vanhoilta asiakkailta kirjeitse.

-Suostumus voidaan pyytää myös tekstiviestillä, mutta suostumuspyynnön yhteydessä ei saa harjoittaa markkinointia, SSML:n varatoimitusjohtaja Timo Lappi kertoi liiton tänään järjestämässä mobiilimarkkinointiseminaarissa Helsingissä.

Suomessa on jo kolmen vuoden ajan ollut voimassa mainostekstiviestinnän luvanvaraisuutta koskeva laki. Euroopan unioni hyväksyi heinäkuussa direktiivin, joka on samansuuntainen Suomen mobiilimarkkinointia koskevan lain kanssa.

Roskaviestit ongelma Japanissa

Lapin mukaan mobiilimarkkinoinnin luvanvaraisuus on hyvä asia, sillä on myös markkinoijien etujen mukaista, että mainostekstiviestien lähettämisen suhteen pidetään kynnys korkealla.

Tekstiviestimainosten on oltava vastaanottajien kannalta kiinnostavia, jotta niitä jaksetaan lukea. Esimerkiksi mobiiliviestinnän edelläkävijämaassa Japanissa "spämmäys" eli mielenkiinnottomien roskatekstiviestien ylenmittainen lähettäminen on muodostunut ongelmaksi, joka vie mielekkyyden koko matkapuhelinmarkkinoinnista.

Soneran New Media-yksikön markkinointijohtaja Anne Mehtäläinen ei usko, että "spämmäys" muodostuu samanlaiseksi ongelmaksi Suomessa.

-Harva markkinoija haluaa lähettää spämmiä ja näin ärsyttää kuluttajia, Mehtäläinen arvioi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat