Vanhempia huolestuttaa pienten lasten hoidon järjestyminen | MTV Uutiset
MLL: Kesälomien lähestyessä eräs vanhempien huoli korostuu
5:00KATSO MYÖS VIDEO: Näin vältät perheriidat kesälomalla!
Julkaistu 25.05.2025 08:25
MTV LIFESTYLE – STT
Ohjattua toimintaa on pienille koululaisille tarjolla, mutta erot kuntien välillä ovat suuria.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhemmuuden tuen palveluissa kuuluu aina kesälomien lähestyessä vanhempien huoli pienten alakouluikäisten lasten hoidon järjestymisestä. Kaikilla vanhemmilla ei ole lomaa lainkaan, ja tavanomaiset vuosilomatkin ovat vain harvoilla lasten kesälomien pituisia.
Jos perheen tukiverkot ovat heikot, eivätkä esimerkiksi isovanhemmat voi olla lasten kanssa vanhempien työpäivien aikana, jäävät lapset herkästi yksin tai sisarusten kesken kotiin, kertoo MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen vastaava asiantuntija Anna Weckström.
– Jos perheessä ei ole myöskään toista aikuista, jonka kanssa voisi jakaa loma-ajan järjestelyvastuuta, tilanne on entistä hankalampi.
Alakouluikäisten lasten yksin kotona oleminen on todennäköisesti lisääntynyt entisestään loma-aikoina ja myös ympäri vuoden koulupäivien jälkeen, arvioi Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Siimeksen mukaan epäsäännölliset työajat ovat yleistyneet, yhden vanhemman perheitä on aiempaa enemmän ja viimeaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset ovat saattaneet ajaa osan vanhemmista tekemään entistä enemmän töitä.
Suomen lainsäädännössä ei ole määritelmää sille, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa.
– Jos alle kouluikäiset viettäisivät aikaa itsekseen, lastensuojelu herkästi tarttuisi asiaan, mutta kyllä myös alakouluikäiset ovat mielestäni liian pieniä viettämään toistuvasti kokonaisia päiviä yksin kotona. Ikä ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri sille, minkä ikäinen lapsi pärjää yksin, vaan lapsissa on suuria, yksilöllisiä eroja tämän suhteen, Siimes arvioi.
Monet kunnat, seurakunnat ja kolmannen sektorin toimijat järjestävät lapsille ohjattua toimintaa kesäloma-aikaan. Siimeksen mukaan kesäisin on esimerkiksi erilaisia päiväleirejä, yöleirejä, kerhoja ja puistoruokailuja, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria.
– Osassa kunnista tällaisia on tarjolla paljon, toisissa ei lainkaan. Ja koska heinäkuu on Suomessa yleisin lomakuukausi, monessa kunnassa toiminta keskittyy vain kesäkuulle ja elokuun alkuun, vaikka moni vanhempi on myös heinäkuussa töissä.
Siimes huomauttaa, että myös hinnoissa on paikallisia eroja. Osa ohjatusta toiminnasta voi olla hyvinkin edullista ja siten lähes kaikille perheille mahdollista, mutta osa jää kalliimman hintansa takia monen perheen saavuttamattomiin.
Siimes muistuttaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä leikataan yli kolmannes rahoituksesta, ja leikkausten ensimmäiset vaikutukset nähdään todennäköisesti jo tänä kesänä. Lasten päivätoimintaa voi siis olla tarjolla jopa aiempaa heikommin.
Anna Weckström kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosikymmeniä järjestetty alakouluikäisille lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa ympäri vuoden – myös loma-aikoina. Suomessakin on koulupäivien jälkeistä iltapäiväkerhotoimintaa, yleensä 1.–2.-luokkalaisille lapsille, mutta tässäkin on kuntakohtaisia eroja.
– Suomalaisessa kulttuurissa elää edelleen vahvana yksin pärjäämisen ihanne, ja lapsiin saatetaan tiedostamattomastikin kohdistaa samanlaisia itsenäisyyden odotuksia, joita ehkä itseenkin on lapsena kohdistettu – ja lapset herkästi pyrkivät lunastamaan näitä odotuksia, vaikka eivät välttämättä kehitystasonsa puolesta olisi siihen vielä valmiita.
Kenelle soittaa, kun vanhempi on töissä?
MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulee ympäri vuoden paljon yhteydenottoja yksin kotona aikaa viettäviltä alakouluikäisiltä lapsilta, kertoo Weckström.
– Osa lapsista soittaa ihan vain aikuisen kaipuutaan, eli he haluavat jakaa vaikkapa iloisiakin päivän kuulumisia ja tunnelmia turvallisen aikuisen kanssa, kun vanhempi on vielä töissä. Osa lapsista soittaa apua arjen pulmatilanteisiin, kuten läksyjen tekemiseen tai mikron käyttöön. Mutta paljon tulee myös sellaisia turvapuheluita, joissa selvästi kaivataan yksinoloon seuraa ja pohditaan erilaisia pelkojakin.
Weckströmin mukaan lapsi saattaa kotona pelästyä esimerkiksi jotakin outoa ääntä. Lapsella on vasta rajallinen kyky eritellä sisäisiä pelkoja ulkoisesta todellisuudesta, mistä syystä hän saattaa hyvinkin nopeasti joutua pelon valtaan. Hän ei siis välttämättä osaa yhdistää outoa ääntä esimerkiksi siihen, että tuuli kolauttaa oksaa ikkunaan.
– Jos yksinolo aiheuttaa voimakasta sisäistä turvattomuuden tunnetta, kyllä se pidemmällä aikavälillä vaikuttaa lapsen kehitykseenkin negatiivisesti. Jos lapsi pelkää yksinoloa, hän ei ole siihen vielä valmis, eikä häntä tällöin tulisi jättää yksin.
Ennen kuin lapsi jätetään yksin kotiin, yksinoloa olisi Weckströmin mukaan hyvä harjoitella. Ensimmäiset hetket yksin kotona voivat olla hyvinkin lyhyitä. Päivän aikataulujen läpikäynti ja selkeät ohjeet, mitä yksin saa tai ei saa tehdä, vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta.
– On hirveän lapsikohtaista, miten lapsi mahdollisesti toimii esimerkiksi hätääntyessään. Tästä syystä tulee käydä tarkkaan ja toistuen läpi, mikä on hätänumero ja mihin voi soittaa, jos vanhempi ei saa oltua töissä puhelimen päässä. Lapsella tulisi aina olla joku aikuinen, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä vanhemman työpäivän aikana.
