Pandemia-aikana monet harrastukset ovat olleet tauolla koronan tartuntariskin vuoksi. Pelejä, konsertteja ja leirejä on jouduttu perumaan myös lasten harrastuksissa.
Psykologi Leea Mattilan mukaan lasta ei voi varjella peruutusten aiheuttamilta pettymyksiltä eikä siihen toisaalta kannatakaan pyrkiä. Mattila kuitenkin ymmärtää vanhemman halun suojella lasta tilanteessa, kun pettymyksiä tulee jatkuvasti.
– Hyvää tarkoittavat vanhemmat kauhean usein sanovat, että ei tuota kannata surra, sanoo Mattila.
Lapsen huomiota ei kuitenkaan kannata ohjata pois pettymyksestä. Lapsi selviää pettymyksestä, kun vanhempi kannattelee lasta pettymyksen hetkellä.
– Psyykkinen vahvuus ei ole sitä, että on jäänyt vaille kaikkia pettymyksiä ja saanut mahdollisimman helpon ja hyvän elämän, Mattila sanoo.
Pettymyksistä ja etenkin niiden sietämisen opettelusta voi siis lopulta olla jopa hyötyä. Lapsi kasvattaa puskurin vastoinkäymisiä vastaan.
– Tiedetään, että psyykkisesti joustavilla ja vahvoilla ihmisillä on yleensä taustalla sopivasti vastoinkäymisiä, joiden kanssa he eivät ole jääneet yksin, Mattila kuvailee.
Myös Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntijan Minna Jaakkolan mukaan lapsen pettymyksen purkamiselle kannattaa varata tilaa ja aikaa.
Vanhemmat saattavat yrittää lohduttaa ja keksiä jotain piristävää tilalle, mutta parempi keino on antaa pettymyksen tulla ja elää se läpi.
Kuorossa samassa paikassa laulaminen on korvaamatonta
Nuorten Kuoroliiton kehittämisasiantuntijan Suvi Haikalan mukaan korona on vaikuttanut paljon kuorojen toimintaan.
Haikalan mukaan kuoroharrastuksessa suosituksia on välillä toteutettu hyvinkin tiukasti, etenkin jos kuoro toimii jonkin musiikkioppilaitoksen alaisuudessa.
Osa lapsi- ja nuorisokuoroista on ottanut käyttöön etäharjoituksia tai hybridimalleja, joissa osa laulajista on paikan päällä.
– Ja sitten on taas niitä kuoroja, joissa toiminta loppui kokonaan keväällä 2020 ja nyt se on vasta heräämässä henkiin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kun tauon jälkeen on päästy kokoontumaan yhdessä, on käynyt ilmi, että paikalla laulamista on kaivattu.
– Etäkuoro ei selkeästi ole sama asia kuin laulaminen yhdessä.
Haikalan mukaan osa siitä yhteisöllisyydestä, mikä on kuoroharrastuksessa tosi arvokasta, häviää etäkuorossa.
Haikala ei ole kuitenkaan kuullut, että missään kuorossa olisi käynyt suurta laulajakatoa ja nyt syksyllä mukaan on saatu ilahduttavasti uusia laulajia.
Urheiluseuroissa katoa, partiossa ei
Monissa urheiluseuroissa harrastajamäärät ovat laskeneet. Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestöilleen tekemän, maaliskuussa julkaistun koronakyselyn mukaan lisenssimäärät laskivat alle 18-vuotiaiden kohdalla 14 prosenttia verrattaessa viime maaliskuun loppua vuoden 2020 samaan ajankohtaan.
Esimerkiksi Suomen Salibandyliitossa ja Koripalloliitossa pudotus oli suuri etenkin vähemmän tavoitteellisesti harrastavien keskuudessa. Salibandyssä korkeammalla tasolla kilpailevissa pudotus tuli myöhemmin, kun ilmeni, että mestaruudet jäävät jakamatta toista vuotta peräkkäin.
Suomen Partiolaisten jäsenmäärässä koronan aiheuttamien rajoitusten vaikutus ei ole näkynyt suoraan.
Järjestön viestintä- ja markkinointipäällikön Anna Koroma-Mikkolan mukaan partiossa otettiin ripeästi käyttöön etätoimintamuotoja ja toimintaa on pystytty järjestämään paljolti ulkona.
– Sellaista täydellistä pysähdystä ei ole niin pitkiä aikoja ollutkaan kuin ehkä jossain toisessa harrastuksessa, Koroma-Mikkola sanoo.
Tilanne ei jatku ikuisesti
Lapsen näkökulmasta viime vuoden keväällä alkanut rajoitusten sävyttämä ajanjakso on todella pitkä.
Mattilan ja Jaakkolan mukaan aikuisten tehtävänä on tuoda perspektiiviä ja tulevaisuuden toivoa kuitenkaan mitätöimättä harmia.
Vielä rajoitusten aiheuttamia pettymyksiä ikävämpi on tilanne, jossa lapsi jää paitsi jostain, mitä muut pystyvät tekemään.
– Vaikka se on laiha lohtu, niin tilanne on kaikille aika lailla sama, Jaakkola sanoo.
Lasta ei kannata pakottaa
Tilanteessa, jossa lapsi haluaa lopettaa harrastuksen, vanhemmalta vaaditaan sekä kannustavuutta että kuuntelemista.
– Kyllä lapset on osittain tuuliviirejä, Leea Mattila sanoo.
Hänen mukaansa lasten impulssikontrolli on vielä kehittymässä.
Mattilan mukaan on tärkeää pohtia useaan otteeseen, mikä harrastuksessa tuntuu hankalalta. Joskus taustalla voi olla vaikka riita kaverin kanssa tai muu ongelma, minkä voi ratkaista.
Jaakkolan mukaan lapsesta saattaa esimerkiksi tuntua, ettei hän osaa enää mitään.
Pitkäjänteisyyteen voi kuitenkin houkutella. Lapsen kanssa voi sopia, että päätöstä harkitaan kauden loppuun tai kuukauden ajan.
– Kaksi kertaa ei useinkaan riitä, Jaakkola sanoo.
Jaakkolan mukaan etenkin nyt korona-aikana harrastukset voivat olla tärkeitä sosiaalisuuden opettelun kannalta.
Mattila tuo esiin, että kun lapsella on tilaa ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämään, hän oppii ottamaan vastuuta.
– Kyse on vaan harrastuksesta, niin minun mielestä se on juuri sitä aluetta, missä lapsen voi antaa kokeilla itse päättämistä, Mattila sanoo.