Lähes kaikki ötökät yrittävät purra tai pistää ihmistä, jos niitä tarpeeksi provosoidaan. Todennäköisimmin Suomessa joutuu kuitenkin hyttysen hyökkäyksen kohteeksi.
Mitä olisi Suomen kesä ilman ympärillä pörrääviä itikoita. Niihin voi suhtautua monella tavalla – myös pelolla. Mutta onko kammolle aihetta? Mitkä öttiäisistä oikeasti pistävät?
Helsingin yliopiston eläintieteen yksikön koordinaattori Jere Kahanpää jakaa iholle tulevat ötökät kahteen luokkaan: pistämistä hyötymiseen tai puolustautumiseen käyttäviin.
– Melkein mikä tahansa yrittää purra tai pistää, jos sitä tarpeeksi provosoidaan. Leppäkertutkin purevat, jos ne ovat tarpeeksi aggressiiviseksi kiusattuja, Kahanpää sanoo.
Hätistely siis yleensä lisää hyönteisten kierroksia, minkä vuoksi kuumottavasta tilanteesta olisi järkevintä kävellä rauhallisesti pois, mikäli pelkää saavansa pienestä piikistä.
Lue myös: Pelottavan iso ötökkä pörräsi Marian bikineille Itä-Helsingissä: "Kohtelimme vaarallisena lajina"
Hyttynen janoaa ihmisverta, ampiainen pienempiä saaliita
Leppäkerttuja luultavammin ympäriltään joutuu hätistelemään ihmisten kimppuun erikseen hakeutuvia lajeja. Niistä merkittävimpiä ovat hyttyset, mäkäräiset, polttiaiset, paarmat, pistokärpäset, punkit sekä lutikat.
Hirvikärpänen on tuttu riesa syksyisessä metsässä liikkuville, mutta ihmistä purressaan se on erehtynyt kohteesta. Hirvikärpänen ei pysty hyödyntämään ihmisen verta ravintonaan.
Ampiaiset ja mehiläiset puolestaan pistävät ihmistä lähinnä puolustautuessaan.
– Ampiaiset pistävät metsästäessään, mutta ihminen on niille vähän suuri saalis, Kahanpää toteaa.
Sokeriaterian perässä huulelle lentänyt ampiainen saattaa kuitenkin yrittää napata palan ihmiskudosta mukaansa ruokkiakseen toukkiaan. Huulelle lentänyt ampiainen onkin järkevää huitaista pois.
Lue myös: Pistikö aggressiivinen ampiainen? Lääkäri: Allergia puhkeaa vasta toisen piston jälkeen – hoida näin
Eri paikoissa erilaisia verenimijöitä
Todennäköisimmin Suomen kesässä tulee hyttysen pistämäksi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat jonkin verran siihen, minkä ötökän ravinnoksi ihminen päätyy, Kahanpää kertoo.
Hyttyset lentävät mielellään ilman ollessa tyyntä ja kosteaa. Tuulisilla ja avoimilla paikoilla niihin ei todennäköisesti törmää.
Paarmat taas ovat taidokkaita lentäjiä, jotka hakeutuvat mieluusti lämpöön. Kuumana päivänä vesistön rannalla voikin joutua sinnikkään paarman veitsenterävän imukärsän uhriksi.
Kärpästen heimoon paarmojen tapaan kuuluvat, huonekärpäsiltä näyttävät pistokärpäset viihtyvät karjan seurassa, joten niihin törmää harvemmin urbaanissa ympäristössä. Pieniltä kärpäsiltä näyttävät mäkärät puolestaan lentelevät lähinnä maamme pohjoisosissa.
Pienikokoisia polttiaisia esiintyy kaikkialla Suomessa, mutta koska niiden illallisaika on rajallinen –yleensä vain puoli tuntia ennen auringonlaskua – ovat ne ihmisille vähemmän tuttuja verenimijöitä.
Levittämiensä tautien, etenkin puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin, vuoksi pelättyjä punkkeja esiintyy lähestulkoon koko maassa. Erityisesti punkit viihtyvät rannikkoseuduilla sekä suurten vesistöjen lähellä.
Videolla THL:n ylilääkäri Tuija Leino kertoo, millaisia oireita tulisi tarkkailla punkin pureman jälkeen. Juttu jatkuu videon alla.
0:46
Mistä purijan tunnistaa?
Hyttysten, polttiaisten ja mäkäräisten puremat näyttävät päällisin puolin samalta. Osa ihmisistä on kuitenkin herkistynyt nimenomaan tietyille lajeille, jolloin esimerkiksi mäkärän pistosta voi seurata suurikin paukama, vaikka iholla aterioinut hyttynen jättäisi jälkeensä vain pienen paiseen.
Paarman puremat tunnistaa yleensä helposti, sillä ne viiltävät ihoon reiän verta lipittääkseen. Ihmisestä saattaa tuntua, että hänestä on "purtu pala pois" – joskin melko pieni sellainen.
Punkin puremakohtaan ilmaantuu yleensä punoitusta. Jos punoitus lähtee laajenemaan, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä se voi olla merkki borreliainfektiosta.
Suomen olosuhteissa punkit ovat ötököistä vaarallisimpia. Hyttysillä on toki potentiaalia levittää tauteja, kuten malariaa, mutta kotimaan matkailijoiden ei asiasta kannata huolta kantaa. Mäkäräiset voivat aiheuttaa päänvaivaa karjatilallisille, joiden eläimiin siivekkäät saattavat levittää sinikielitautia.
Milloin hyönteisen pistos vaatii lääkärikäyntiä? Juttu jatkuu videon alla.
0:45
Lue myös: Hyttynen jätti valtavat jäljet Hannan 3-vuotiaan ihoon – miten punkin pureman ja hyttysen piston oikeasti erottaa toisistaan?
Itikat eivät karkotteilla lopu
Suomi on täynnä paikkoja, joissa pienet otukset pystyvät lisääntymään. Hyönteiskarkotteilla verenimijöitä pystyy lähinnä työntämään hetkellisesti kauemmaksi. Terassilla käryävä hyttyskiehkura voi karkottaa myös lajeja, joista ei ihmiselle ole mitään harmia.
– Suomessa on hyttysiä, jotka eivät välitä ihmisistä pätkääkään. Samaten paarmoja, polttiaisia ja mäkäräisiä, Kahanpää sanoo.
Pelkästään hyttysiä elelee Suomessa 40 eri lajia.
Juttu on uusinta toukokuulta 2022.
Miten hyttysiä voisi karkottaa luonnonmukaisesti? MTV testasi yhtä niksiä – katso videolta asiantuntijan arvio kikan tehosta!
2:41