Supon erikoistutkijan Petteri Lalun mukaan yksityisarmeijoiden salliminen kostautui Venäjälle viikonloppuna hyvin konkreettisella tavalla. Maa on kuitenkin hyötynyt yksityisarmeijoista.
On syytä seurata, miten Venäjä aikoo toimia muiden yksityisarmeijoiden kanssa, sanoo suojelupoliisin (supo) erikoistutkija Petteri Lalu. Lalun mukaan muillakin yksityisarmeijoilla voisivat ainakin mahdollisesti mennä sukset ristiin Venäjän johdon kanssa.
Lauantaina palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtajan Jevgeni Prigozhinin joukot marssivat Etelä-Venäjältä kohti Moskovaa, kunnes kerrottiin joukkojen kääntymisestä takaisin. Prigozhin oli jo aiemmin kritisoinut voimakkaasti Venäjän asevoimien johtoa.
Lalu pitää kummallisena, että Venäjän kaltainen valtio hyväksyy yksityisarmeijoiden toiminnan, sillä yleensä valtiot eivät siedä tällaisia organisaatioita.
– Yleensä valtiollisesti lähdetään siitä, että valtioilla itsellään on voiman käytön monopoli omalla alueellaan, oli kyseessä sitten poliisi tai asevoimat. Vielä oudompaa se on, kun kyseessä on Venäjä, joka doktriininomaisesti korostaa valtiosuvereniteettinsa merkitystä, kertoi Lalu STT:lle tiistaina.
Taustalla on Venäjän hyötyminen yksityisarmeijoista, sanoo Lalu. Venäjä on hyödyntänyt yksityisarmeijoita maan ulkopuolisissa konflikteissa ja vaikuttamisessa aluksi Afrikassa, sitten Syyriassa ja sittemmin Ukrainassa. Nyt yksityisarmeijoiden hyödyntäminen kuitenkin kostautui Venäjälle hyvin konkreettisella tavalla.
Nyt vaikuttaa siltä, että Wagnerin palkka-armeija riisutaan aseista.
– Ainakin uutistiedot kertovat, että he eivät saa aseistusta mukaansa, kun he siirtyvät ilmeisesti sinne Valko-Venäjälle, vaan aseistus jää Venäjän viranomaisten haltuun.
Lalun mukaan palkkasotilasjoukko voisi jatkaa toimintaansa kevyesti aseistettuna esimerkiksi Afrikassa, mutta todennäköisesti kyseessä on Wagnerin nykymuotoisen toiminnan päätepiste.
Epäselvä ratkaisu
Lalun mukaan kapinayritys heikensi Venäjän johdon asemaa. Presidentti Vladimir Putinin toiminta on herättänyt kysymyksiä.
Vielä lauantaiaamun puheessaan Putin sanoi, että kapinoijat torjutaan. Kun päivä ei mennytkään puheen mukaisesti vaan päädyttiin neuvotteluratkaisuun, Putin ei seissytkään puheen takana, vaan antoi Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin hoitaa asian.
Lalun mukaan ei osoita kovinkaan voimakasta johtajuutta, ettei Putin voinut astua esiin hieman epämieluisan ratkaisun kanssa.
Tämän lisäksi tilanteen ratkaisu vaikuttaa epäselvältä. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on kertonut lopettaneensa Wagneria koskevan rikostutkinnan aseelliseen kapinaan nousemisesta. Asiasta kertovat venäläiset uutistoimistot.
– Itse asiassa mitään sanktioita ei tule, muuta kuin Wagnerin hajottaminen. Sanktioiden puute saa Putinin näyttämään aika heikolta.
Lalu uskoo, että edessä voi olla vielä virallisia tai epävirallisia rangaistuksia, vaikka rikostutkintojen on kerrottu päättyneen.
– Kuka uskoo, että Venäjällä asiat jäisivät siihen, että kapinaan syyllisiä ja tukijoita ei myöhemmin rangaistaisi tai vainottaisi?
Suomen kansalliseen turvallisuuteen Venäjän tapahtumilla ei ollut välittömiä vaikutuksia, sanoo Lalu.
– Suojelupoliisi seuraa tilannetta ja sen kehittymistä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, ja arvioi tiiviisti heijastevaikutuksia Suomeen.
Lalun mukaan levottomuudet Venäjällä eivät sijoittuneet maantieteellisesti lähelle Suomea.