Koronaviruksen kuolleisuusasteen tutkiminen on koronapandemian vastaisessa taistelussa tärkeää, vaikkakin se on huomattavan hankalaa – tämän todistaa myös tuore tutkimus.
– Tänä vuonna koronaa on tutkittu huomattavasti paljon suuremmalla tarkkuudella tutkimuksissa mitaten kuin influenssaa koskaan, sanoo tohtoriksi itsensä hiukkasfysiikassa väitellyt Mikael Mieskolainen.
– Koronavirusta on itseasiassa analysoitu enemmän kuin mitään muuta kausi-influenssaa koskaan ihmisten historiassa, suomalaistutkija jatkaa.
Mieskolainen on ollut päätutkijana tutkijaryhmässä, joka on perehtynyt koronaviruksen aiheuttaman kuolleisuuden tutkimiseen.
– Tällä tutkimuksella haettiin koronaviruksen kuoleman riskin ja todennäköisyyden määrittämisen problematiikkaa, eli mitä ongelmia siihen liittyy. Mitä menetelmiä tai millaista dataa tarvitaan ja kuinka suuria virheitä tulee sen määrittämisen jälkeen Mieskolainen listaa.
Koronaan kuolee huomattavasti todennäköisemmin kuin influenssaan
Tutkimuksen mukaan länsimaissa koronakuolleisuus on keskimäärin 0,4 prosenttia (95 prosentin luottamusväli 0,2–0,8 %). Suomessa luku on hieman pienempi, vain 0,2–0.3 prosenttia.
Lukua voidaan pitää Mieskolaisen mukaan korkeana verrattaessa kausi-influenssaan, jonka kuolleisuus on alle 0,1 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan kuolemisen riski koronavirukseen on 3–5 kertaa kausi-influenssaa suurempi.
– Joissakin maissa se voi olla lähempänä lukua 1. Näiden vertailu ei ole kuitenkaan ongelmatonta: influenssasta on useita variantteja, geneettisiä muunnelmia, jotka muuttuvat jatkuvasti.
– On tutkitusti jo todettu, että influenssa ja korona vaikuttavat ihmisen biologian ja genetiikan kannalta eri tavoin. Influenssa ja korona eroavat merkittävästi toisistaan. Samoin tämä uusi koronavirus poikkeaa aiemmista koronaviruksista.
Miksi kuolleisuuden testaaminen on tärkeää?
Tutkimuksen mukaan uuden SARS-CoV-2-koronaviruksen kuolleisuusasteen määrittäminen on keskeisessä osassa koronaviruspandemian vastaisessa taistelussa.
R0-luku kuvaa sitä, kuinka monta uutta tapausta yksittäinen virukseen sairastunut henkilö keskimäärin tartuttaa. Tämän määrittäminen vaatii mallipohjaisia tulkintoja datasta.

