Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä nyt olisi tärkeintä keskittyä terveydenhuollon kantokyvyn ja rokotesuojan vahvistamiseen.
Lehtosen mukaan testaamisesta ei ole hirvittävästi hyötyä vallitsevassa tilanteessa, kun omikron jyllää väestön keskuudessa. Hoitopäätösten tekoon sitä edelleen tarvitaan, mutta esimerkiksi jäljityksestä on pääkaupunkiseudulla jo käytännössä luovuttu.
Testauksesta ja jäljityksestä tulisikin siirtää henkilökuntaa hoitoketjun tueksi.
– Meillä on hankaluuksia päivystyksessä juuri sen takia, kun ei ole jatkopaikoissa potilaspaikkoja, kun ei ole henkilökuntaa hoitamaan potilaita, Lehtonen sanoo.
– Vuodepaikkoja on tyhjänä, koska ei ole henkilöstöä. Tämä on se keskeinen asia, ja tähän nämä hallituksen toimet eivät oikein auta.
Lehtonen: Turhaa byrokratiaa purettava
Kapasiteettia voitaisiin Lehtosen mukaan vahvistaa muun muassa työntekijöiden karanteeniaikoja lyhentämällä. Riski on, että sitä kautta leviää jonkin verran tartuntoja, mutta Lehtosen mielestä terveydenhuollon toiminta on tässä vaiheessa tärkeämpää.
– Lievistä hengitystieoireista kärsivät koronapotilaat – jos ovat saaneet rokotuksensa – voivat sen kyllä kotona sairastaa, eikä siihen pitäisi liittää mitään kovin monimutkaista terveydenhuollon prosessia, Lehtonen sanoo.
– Koska nyt se väki on pois oikeasti sairaiden ihmisten hoitamisesta. Sairaitahan on muitakin; sydänpotilaita, sokeritautipotilaita, syöpäpotilaita, monenlaisia potilaista, jotka kovasti kaipaavat palveluita.
Jokin aika sitten sosiaali- ja terveysministeriön , että sairaalahenkilöstöä on nyt vähemmän kuin pandemian alkaessa vuonna 2020.
