HUSin Lehtoselta kovaa kritiikkiä STM:lle: "Terveydenhuolto natisee liitoksissaan, poliitikkojen on vaikea sanoa, että jotain asiaa ei pystytä tekemään"

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että kunnissa koronatestauskapasiteettia lisätään.

Esimerkiksi Helsingissä koronatestiin on kahden vuorokauden jono. HUS kertoi kuitenkin torstaina vähentävänsä koronatestauspisteitä tammikuun alusta alkaen.

Testimäärät vähenevät tammikuun jälkeen nykyisestä noin kymmenestä tuhannesta testistä päivittäin noin seitsemään tuhanteen testiin päivässä, kertoo HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Ennen kaikkea kapasiteettia vähennetään siksi, että henkilöstöä tarvitaan rokotuksiin, sairaanhoitoon ja jatkohoidon puolelle. Ideana on, että näytteenotto olisi kevään aikana pienempää kuin mitä se on ollut vuoden 2021 aikana.

Lue myös: Koronatestiin pääsyä pitää HUS-alueella odottaa jopa 2–3 päivää – testaajien sairastumiset lisäävät ongelmia: "Mennään päivä kerrallaan"

Lehtosen mukaan HUS ennakoi, että koronan tartuntamäärät vähenevät nykyisestä viimeistään maaliskuussa, mikä vähentää testaustarvetta.

– Uskotaan ja toivotaan, että omikronpiikki menee yhtä nopeasti alas kuin se on mennyt ylös. Toivon mukaan maaliskuussa päästään huomattavasti pienempiin tartuntamääriin, Lehtonen sanoo.

Lue lisää: Koronapandemia yltyy – HUS vähentää koronatestin näytteenottopaikkoja

HUS ja STM eri mieltä testauskäytännöistä

HUS ja STM eivät toistaiseksi ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, milloin viralliseen koronatestiin tulisi hakeutua. STM:n ohjeistus on, että positiivisen kotitestituloksen jälkeen tartunta olisi syytä varmentaa virallisella testillä.

– Tähän on monta syytä. Yksi on se, että tartunta tulee rekisteröityä ja altistuneet jäljitettyä ja henkilöllä on mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi keskiviikon infotilaisuudessa.

HUSissa puolestaan ohjeistus on, että lieväoireisten, kahdesti rokotettujen ei ole syytä hakeutua viralliseen testiin.

– Ennen kaikkea nyt testataan niitä ryhmiä, joilla sille on lääketieteellistä merkitystä eli riskiryhmiä, sairaalahoitoa tarvitsevia ja sotehenkilökuntaa. Väestötestaaminen jää sivuun, koska sillä ei ole epidemian kannalta suurta merkitystä, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan esimerkiksi tartuntatautipäivärahan saaminen ei ole syy hakeutua viralliseen koronatestiin.

– On yleinen virhekäsitys, että karanteeniin tai eristyksiin olisi pakko määrätä. Karanteeni- tai eristämispäätös voidaan kyllä tehdä todetun tartunnan tai myös epäilyn perusteella, mutta edellytys päätökselle on, että taudin leviämistä ei voida muutoin estää.

Lehtosen mukaan koronatartunnan saanutta ei siis välttämättä tarvitse määrätä eristyksiin virallisella päätöksellä, jos hän voi omaehtoisesti eristäytyä. Tällöin hän ei kuitenkaan voi saada tartuntatautipäivärahaa.

– Tartuntatautipäivärahasta on tullut sosiaaliturvan muoto, jota on käytetty sairauspäivärahan korvikkeena. Mitään subjektiivista oikeutta tartuntatautipäivärahaan ei ole, Lehtonen sanoo.

"Terveydenhuoltojärjestelmä natisee liitoksissaan"

Lehtonen pitää STM:n ohjeistuksia koronatestauksesta osittain epärealistisina.

– Poliittisille päättäjille on tietysti haastavaa sanoa, että jotain asiaa ei vain pystytä tekemään. On paljon helpompaa luvata asioita kuin toteuttaa niitä käytännön maailmassa. 

– Eihän se olisi ensimmäinen kerta, kun meille ministeriön taholta luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ilman, että on kovin suuria mahdollisuuksia niitä reaalielämässä toteuttaa, koska rahaa ja resursseja ei ole allokoitu tarpeeksi. 

Lehtosen mukaan näytteenotossa työskentelevää henkilöstöä tarvitaan päivystyspotilaiden hoitoon ja heidän jatkohoitoonsa sekä rokotuksiin.

– Henkilömäärä on mikä on ja se ohjataan sinne, mistä saadaan paras hyöty väestölle.

Lehtosen mukaan henkilöstöpulan ratkaiseminen vaatii pitkällä aikavälillä lisää resursseja terveydenhuoltoon.

– Valitettavasti tällä hetkellä koko terveydenhuoltojärjestelmä natisee liitoksissaan. Koronaepidemia on vain tuonut esille resilienssikysymykset eli sen, miten pystymme reagoimaan erilaisiin tilanteisiin. Sietokyky on otettu pitkälti henkilöstön selkänahasta.

– Jos verrataan Ruotsiin, niin asukasta kohden julkinen rahoitus on 40 prosenttia pienempi. Siitä voi jokainen arvioida, mikä olisi kohtuullinen taso. Oma arvioni on, että meilllä on sote-rahoituksessa 4 miljardin aukko. Eli puhutaan todella isoista rahoista.

Lehtosen mukaan HUS toteuttaa testaus- ja rokotustoiminnassaan STM:n virallista linjausta.

– STM:n virallinen ohjauskirje hätäjarrun käyttöönotosta tuli ennen joulua. Siinä oli kolme prioriteettia: riskiryhmien testaus, terveydenhuoltojärjestelmän turvaaminen ja kolmantena rokotuskattavuuden nousun nopeuttaminen. STM:n ohjauskirje vastaa tasan tarkkaan sitä, mitä HUS-alueella teemme.