Miten ihmeessä työllisyysaste saadaan hilattua utopistiselta tuntuvaan 75 prosenttiin? Ekonomistit tarjoavat keppiä ja porkkanaa: "Osa toimenpiteistä voi olla ikäviä"

Kun edellinen hallitus pääsi tavoitteeseensa 72 prosentin työllisyysasteesta, pääministeri Rinne on pannut paremmaksi ja nostanut maalin 75 prosenttiin. Kesäkuussa työllisyysasteen trendi oli Tilastokeskuksen mukaan 72,5 prosenttia, joten vielä on työtä tehtävänä.

Kysyimme joukolta talousasiantuntijoita, kuinka hallituksen tavoitteesta voisi tulla todellisuutta.

Näin vastataan pankkialalta

Olli Kärkkäinen, ekonomisti, Nordea

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan 75 prosentin  työllisyysasteen saavuttaminen vuoteen 2023 mennessä vaatisi noin 60–000 lisätyöllistä verrattuna valtiovarainminsteriön ennusteeseen. Hänen mukaansa työllisyyskasvu täytyisi tehdä lähes kokonaan työllisyysreformein.

– Näin suuri työllisyysvaikutus muutamassa vuodessa vaatii paljon isoja toimia.

– Mahdollisia toimia voi olla esimerkiksi työttömyyseläkeputken ikärajan nostaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason porrastaminen tai keston lyhentäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen tai palkkatuen käytön lisääminen ja tehostaminen.

Kärkkäinen muistuttaa, että työllisyystoimien kustannuksissa on eronsa.

– Vaikka palkkatuen avulla saataisiin työllisyyttä lisättyä, ei se välttämättä vahvista julkista taloutta. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi koulutuspanostukset voivat edistää työllisyyttä, mutta nämä toimet eivät ehdi vaikuttaa vielä tällä hallituskaudella.

Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan työllistämiskynnystä pitäisi edelleen madaltaa, mikä onnistuisi lisäämällä paikallista sopimista.

Kuoppamäen mukaan naisten työllisyyttä saataisiin hilattua ylöspäin perhevapaauudistuksella. Sujuvaa uranvaihtoa ja osaavan työvoiman tarjontaa voitaisiin turvata aikuiskoulutuksella.

– Työttömyysturvan porrastamista voisi harkita. Pidetään huolta yritysten toimintaedellytyksistä, kasvava talous työllistää, hän latelee.

Yksittäistä lääkettä tuskin löytyy

Juuso Vanhala, neuvonantaja, Suomen Pankki

Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston neuvonantaja Juuso Vanhala Suomen Pankista pitää 75 prosentin työllisyysastetta kunnianhimoisena, mutta tärkeänä tavoitteena. 

– Tavoitetta voidaan tuskin saavuttaa millään yksittäisellä talouspolitiikan toimenpiteellä, vaan se edellyttää useita samaan suuntaan vaikuttavia uudistuksia.

– Tarvitaan todennäköisesti niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja: osa tarvittavista työnteon kannustimia lisäävistä toimenpiteistä voi olla ikäviä, mutta välttämättömiä, Vanhala arvioi.

Vanhalan mukaan työmarkkinauudistuksia ei tulisi tarkastella eristyksissä toisistaan, vaan niiden tulisi olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa oleva yhdistelmä.

– Sillä, minkälainen kokonaisuus työttömyysturvasta, irtisanomissuojasta ja työvoimapalveluista muodostetaan, on ratkaiseva vaikutus.

Vanhalan mukaan kokonaisuuden tulisi myötävaikuttaa työttömyysjaksojen nopeaan katkeamiseen. Olisi myös tärkeää, että vastuullinen, hidastuvaan kasvuun sopiva palkanmuodostus jatkuu.

Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken

Pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbankenista ei myöskään usko yksittäisen lääkkeen olemassaoloon.

Heleniuksen mukaan työllisyyden tasainen kasvu-ura olisi haastava saavutus nyt vallitsevassa, globaalin suhdanteen "jo varsin kypsässä vaiheessa".

– Ongelmaksi muodostuu se, etteivät avoimet työpaikat ja työtä vailla olevat kohtaa riittävän hyvin. Tähän kohtaanto-ongelmaan on siten löydettävä lääkkeitä.

– Kysymys on muun muassa oikeanlaisista taidoista ja maantieteellisistä esteistä, mutta mahdollisesti myös jossain määrin kannustinloukuista. Eli sosiaaliturvan uudistaminen työllistymistä tukevammaksi on välttämätöntä, hän arvioi.

Lue myös: Orpo moittii hallituksen taloudenpitoa ja vaatii kovia toimia työllisyyden lisäämiseksi: ”Olemme sellaisessa tilanteessa, että helpot keinot on käytetty”

"Tahtotilaa ei tunnu olevan"

Juhana Brotherus, pääekonomisti, Suomen Hypoteekkiyhdistys

Keinot työllisyysasteen nostamiseksi tunnetaan, mutta tahtotilaa ei tunnu olevan, arvioi pääekonomisti Juhana Brotherus Hypoteekkiyhdistyksestä.

Brotheruksen mukaan työn vastaanottamisen velvoitteet, karenssit ja leikkurit lisäävät työllisyyttä, mutta eivät ole ongelmattomia.

Myös uudelleenkoulutus, TE-toimistojen resurssit ja työn rajaveroasteen lasku nostaisi hänen mukaansa työllisyyttä.

Tavoitteeseen voitaisiin tarvita mys isoja rakennemuutoksia työuran pidentämiseksi alusta, keskeltä ja lopusta. Alkupäästä voitaisiin Brotheruksen mukaan esimerkiksi lyhentää koulujen kesälomia ja aikaistaa valmistumista.

Juhana Vartiainen (kok.), kansanedustaja, ekonomisti

Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen peräänkuuluttaa kovia reformeja.

Vartiaisen pitkässä keinolistassa olisi muun muassa yleissitovuuden rajaus vähimmäisehtoihin, työttömyyseläkeputken poistaminen sekä ansioturvan lyhentäminen 250 päivään.

– Vuoden määräaikaisten sopimusten mahdollistaminen ilman perusteita, ulkomaisen rekrytoinnin saatavuusharkinnan purkaminen, kotihoidon tuen lopettaminen, hän luettelee.

Vartiainen uudistaisi sosiaaliturvaa niin, että toimeentulotuen ehtona on työnhaku tai kuntoutus jos se on tarpeen. Vartiaisen mukaan myös järjestäytymättömien yritsen neuvottelukieltoja tulisi käydä läpi kriittisesti.

Tuomas Kosonen, tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimulaitokselta ei näe politiikan sitomista tiettyyn työllisyysasteeseen järkevänä.

Hänen mukaansa työllisyysastessa saatetaan päätyä nostamaan keinoin, jotka itse asiassa vähentävät kansalaisten hyvinvointia.

– Monet näkevät aktiivimallin yksityiskohtineen olleen tällainen keino. Pitäisikin vertailla eri keinojen aiheuttamia hyvinvointitappioita ja valita se, millä julkisen budjetin saa tasapainoon pienimmillä kansalaisten hyvinvoinnin menetyksillä, Kosonen sanoo.

Kososen mukaan hallitusohjelman tai valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esittelemä budjetti eivät anna myöten esimerkiksi kovin laajoihin koulutuksen laajentamisiin.

– Muutenkin toimet vaikuttavat hitaasti. Tällaisia toimia kannattaa siis tehdä, mutta mielestäni erityisesti koulutustoimia pitäisi tehdä laajemmin, eikä näillä toimilla yksinään työllisyysaste nouse uskottavasti kohti 75 prosenttia.

Eeva Lehtimäen kommentti: Kuka kuuntelisi Toholammin oraakkelia – valtiovarainministeri Lintilä varoittaa taloustilanteen heikkenemisestä

Miksi työllisyysasteen pitäisi kiinnostaa?

Haastateltujen talousasiantuntijoiden vastauksissa korostuivat työllisyyden merkitys kotitalouksille ja julkiselle taloudelle.

Korkea työllisyysaste mahdollistaisi ihmisten kiinnittymisen yhteiskuntaan ja vähentävän syrjäytymistä ja köyhyyttä.

– Työllisyysasteen nostaminen on tärkein toimi, jolla hyvinvointivaltion kestävyys voidaan turvata tulevaisuudessakin, tiivistää Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Suomen Pankin Juuso Vanhalan mukaan ilman pitkäaikaisesti korkeaa työllisyysastetta suuren hyvinvointivaltion menojen rahoittaminen voi osoittautua vaikeaksi.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että julkisen talouden kannalta kaikki työpaikat eivät ole kuitenkaan yhtä arvokkaita, vaan palkkatuella synnytetyt työpaikat eivät välttämättä paranna julkisen talouden tasapainoa.

Lue myös: MTV:n kysely ekonomisteille: Vaalilupausten "ihmelääke" 75 prosentin työllisyysaste ei toteudu itsestään, jos ollenkaan – "Löperöt vaalikeskustelut eivät ole erityisen rohkaisevia"