Hallituksen työllisyyspolitiikalle rajua kritiikkiä – "Ei mitään merkittävää uudistusta, jolla parannettaisiin työn lisääntymistä"

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniaisen (4,5) linja on kriittisin – hän väläyttää ala-arvoista lukua.

– Hallitukselle annan ehdot eli kylmiltään arvosana olisi 4/10. Koska hallitus on joutunut taistelemaan työttömyyttä vastaan vasemmalla kädellä ja oikea käsi selän taakse sidottuna, nostan arvosanan pykälällä tasolle 5/10, piiskaa Kanniainen. 

Asiantuntijoiden arvosanat hallituksen työllisyyspolitiikalle

Vesa Kanniainen    4,5

Mika Kuismanen    6                        

Aki Kangasharju     7                        

Reijo Heiskanen     7                        

Pasi Kuoppamäki  - 8                        

Ralf Sund              7+    

Ilkka Kaukoranta    6          

Jussi Mustonen      8         

Kari Hämäläinen     7

Katja Bjerstedt        7

Minna Punakallio   6

Seija Ilmakunnas    7

Mikael Kirkko-Jaakkola  7

"Suomen työllisyysaste Pohjoismaiden heikoin"

Suomen hallitus on ollut voimaton työmarkkinoiden uudistamisessa Suomessa Ruotsin, Tanskan ja Saksan esikuvien mukaan. Kiky-sopimus teki hallituksesta ay-liikkeen vangin sekä työmarkkinoilla, että valtiontaloudessa, mikä talouspolitiikan alue ei työmarkkinaosapuolille kuulu lainkaan, ihmettelee Kanniainen.

Kanniaisen mukaan sosiaaliturva on työvoiman tarjonnan kannalta avainasemassa.

– Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden heikoin. Suomessa olisi hyvä nähdä se eturistiriita, joka vallitsee työllistetyn työvoiman ja työttömien välillä. Pahin este on tietenkin kustannustaso – yrityksille ei ole kannattavaa palkata työhalutonta työvoimaa korkeilla kustannuksilla, Kanniainen jatkaa.

Myös yrittäjien piirissä ei riitä ymmärrystä nykytilanteelle. Etujärjestö pitää järjestelmää kyvyttömänä. 

– Hallituksen työllisyyspolitiikassa ei ole tartuttu syihin. Alhainen työllisyysasteemme on seurausta työmarkkinarakenteemme ja sosiaaliturvajärjestelmämme kyvyttömyydestä vastata työmarkkinoiden haasteisiin ja muuttuvassa maailmassa. Hallitus ei ole käytännössä tehnyt mitään merkittävää rakenteellista uudistusta, jolla parannettaisiin työn tarjonnan, eikä juuri työn kysynnänkään, lisääntymistä, haastaa Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen (6).

Pankkimiehet vaativat uudistuksia

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju (7) jatkaa siitä, mihin Kanniainen jää.

– On tehty liian vähän asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kiky-sopimuksesta olisi pitänyt saada suurempi. Lisäksi palkkahaitaria pitäisi päästä kasvattamaan, niin että vähän koulutetuille löytyisi enemmän töitä. Samalla sosiaaliturvaa ja verotusta pitäisi uudistaa niin että työn vastaanottaminen tulisi kannattavammaksi, Kangasharju esittää.

– Työmarkkinoiden uudistamisessa ei päästy niin pitkälle kuin oli toivottu. Toistaiseksi rakenneuudistuksissa ei ole edetty riittävästi. Haparointi kilpailukykysopimuksen alkuvaiheessa kostautui puutteellisena sopimuksena, analysoi OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen (7). 

Samoilla linjoilla on kilpailevan pankin edustaja.

– Tahti on ollut hidas etenkin paikallisen sopimisen edistämisessä. Koulutusleikkaukset voivat haitata uudelleenkouluttautumista. Kiky ei mennyt aivan helposti eteenpäin. Päätöksiin tarvitaan parempaa valmistelua, vaatii Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (-8).

STTK: Ongelmana kepit, eivät porkkanat

Palkansaajajärjestöt tahtoisivat nähdä enemmän porkkanaa.

Hallituksen työllisyyspolitiikassa on kolme pääongelmaa. Ensinnäkin useat eri toimenpiteet eivät muodosta toimivaa kokonaisuutta, toiseksi, painopiste on enemmän keppien kuin porkkanoiden suunnalla ja kolmanneksi, aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat eivät ole kehittyneet tarpeen mukaisesti eli säästetään väärässä paikassa, luettelee STTK:n pääekonomisti Ralf Sund (+7).

– Sekoilu ja hötkyily pitää jättää pois ja tilalle enemmän vaikuttavuutta. Hallituksen olisi pitänyt uskaltaa panostaa enemmän aktiivitoimenpiteisiin, koska syrjäytymisriskin kasvulla on valtava hintalappu, Sund jatkaa.

Naapurijärjestö penää rahaa työttömien palveluihin.

– Suomessa aktiiviselle työllisyyspolitiikalle ei löydy resursseja. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on liian vähän työntekijöitä, työttömille ei pystytä tarjoamaan riittävästi räätälöityä, heidän henkilökohtaisia tarpeita vastaavia palveluita. Erilaisten palvelujen vaikuttavuudesta ei ole kovin hyvää ajantasaista tietoa. Puutteellisen resursoinnin takia esimerkiksi työttömien haastattelut saattavat jäädä byrokraattiseksi velvoitteiksi, listaa Akavan pääekonomisti Eugen Koev.

Etla: Työn tarjontaa lisättävä, koulutusleikkaukset huolestuttavat

Etlan johtaja Vesa Vihriälä on huolissaan koulutukseen tehdyistä leikkauksista.

– Koulutusrahoitusta on leikattu merkittävästi. Myös paikallisen sopimisen edellytysten parantaminen on menestynyt vaatimattomasti, sanoo Vihriälä.

Etlassa halutaan muun muassa nopeuttaa korkeakouluista valmistumista.

– Työn tarjontaa tulee lisätä. Tämä tarkoittaa perhevapaiden uudistusta, työttömyyseläkeputken uudelleenarviointia, korkeakoulutuksesta valmistumisen nopeuttamista sekä toimeentulo- ja asumistuen ehtojen kannustinloukkujen tarkastelua, Vihriälä kommentoi.

SAK on eri linjoilla työn tarjonnan lisäämisestä.

– Hallituksen olisi pitänyt säästää työttömien palvelut leikkauksilta. Myös koulutusleikkaukset osaltaan heikentävät työllisyyden edellytyksiä. Mutta yksi ongelma on ollut liian yksisilmäinen keskittyminen työn tarjontaan ja työttömien kannustamiseen. Hallituskauden alkupuolella olisi ollut perusteltua panostaa myös kokonaiskysyntään ja elvyttää, pohtii SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta (6).

– Annan arvosanaksi 6, mutta jos pahimmat pelot maakuntauudistuksen suhteen toteutuvat, niin loppuarvosanaksi tulee hylätty eli 4, Kaukoranta kiteyttää.

Elinkeinoelämän Keskusliitto penää puuttumista kannustinloukkuihin.

– Toimet ovat olleet riittämättömiä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksen valmistelussa on ollut ja on edelleen myös lainsäädäntömuutoksia, jotka toteutuessaan heikentävät työllisyyttä, esimerkiksi keikkatyösopimusten pelisäännöt, sanoo EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen (8).

VATT: Hallitus keskittyy yksityiskohtiin

Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa ihmetellään sitä, miksi hallitus keskittyy pieniin asioihin.

– Hallitus on liiallisesti keskittynyt kokonaisuuden kannalta varsin pieniin yksityiskohtiin. Lisäksi hallituksen esityksiä on vaivannut toivottujen ja mahdollisten ei-toivottujen käyttäytymisvaikutusten pohdinnan puute ja toimintamahdollisuuksien rajoittaminen kynnyskysymyksillä, linjaa VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen (7).

Myös Varmassa keskityttäisiin kokonaisuuden hallintaan.

– Perhevapaita pitäisi uskaltaa uudistaa. Työttömien sparraaminen ja säännölliset keskustelut ovat hyvä asia. Meillä on kuitenkin isoja ratkaisemattomia pulmia työmarkkinoiden kohtaannossa, osaamisen kehittymisessä elinkeinorakenteen muuttuessa ja työvoiman liikkuvuudessa. Suhtaudun epäillen byrokratian ja kategorisen sanktioinnin lisäämisen hyötyihin tässä. Ymmärrän, että halutaan nopeita ratkaisuja, mutta kannattaisi malttaa katsoa kokonaisuutta, esittää työeläkeyhtiö Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt (7).

Kuntaliitto: Hallituksen työllisyyspolitiikka on näennäistä

Kuntien edunvalvojalta hallitus ei kerää kiitosta.

– Työllisyyspolitiikka on ollut varovaista ja näennäistä. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ei ole merkittävä kannustinloukkuja purkava toimi. Hallitus ei uskalla puuttua sellaisiin toimiin, jotka heikentävät saavutettuja etuuksia. Isoilla kunnilla on merkittävä potentiaali työttömyyden hoidossa. Kuntien näkökulmasta huonoa on jähmettyminen kasvupalvelu- uudistukseen, jossa työllisyyden hoito siirretään valtiolta maakunnille, sättii Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio (6).

Työttömien etuuksien leikkaukset sapettavat

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan hallituksen toimet tuo ongelmia tulevaisuuden talouskasvun näkökulmasta.

– Hallituksen työllisyyspolitiikassa ovat korostuneet työttömien etuuksien leikkaukset, velvoitteet ja sanktiot eli keppilinja. Työttömille tarjotut palvelut ovat jääneet taka-alalle, kun esimerkiksi hallituskauden alussa työllisyysmäärärahoja leikattiin pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta huolimatta. Hallitus on ajanut varsin yksiulotteisesti työvoimakustannusten alentamista ja leikannut samanaikaisesti koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tällainen painotus on ongelmallinen tulevan tuottavuuskehityksen, talouskasvun ja työllisyyden kannalta, kommentoi laitoksen johtaja Seija Ilmakunnas (7).

– Hallitus on kääntänyt selkänsä työelämän laadullisille tavoitteille, mikä on lyhytnäköistä. Tuottavuutta ja innovaatioita edistävät työelämän käytännöt ovat usein samoja kuin hyvää työelämän laatua edistävät käytännöt, Ilmakunnas korostaa. 

Veronmaksajissa kiinnitetään huomio nuorisoon.

– Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn pitäisi satsata enemmän. Ratkaisuja voisi hakea sekä koulutusjärjestelmän ongelmakohdista että aktiivisesta työllisyyspolitiikasta, kehottaa Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola (7).

Asiantuntijan antama arvosana on sulkeissa nimen perässä. Vesa Vihriälä ja Eugen Koev eivät halunneet koota arvosteluaan numeron muotoon.