Kuntien työllisyydenhoitoa koskevassa rahoitusmallissa saattaa olla valuvika, toteaa asiantuntija MTV:lle.
Työllistyminen on ensisijainen tavoite vuodenvaihteessa käyttöönotetussa työllisyyden hoidon rahoitusmallissa. Työllistyminen on myös tällä hetkellä ainoa asia, joka katkaisee kunnan rahoitusvelvoitteen eli sakkomaksut valtiolle.
Se voi muodostua pitkällä kantamalla ongelmaksi, arvioi Keha-Keskuksessa Arviointi ja tiedolla johtaminen -yksikön päällikkönä työskentelevä Santtu Sundvall.
– Varsinkin ulkopuolelta hankittuina aktivointipalvelut, kuten työvoimakoulutukset, maksavat. Heikon kuntatalouden ja matalasuhdanteen aikana kunnille ei nykylainsäädännön mukaan välttämättä muodostu riittävää kannustinta panostaa palveluhankintoihin ilman riittävää varmuutta niiden tehokkuudesta.
– Tämä siksi, että kunta voi päätyä maksamaan sekä palveluista että palvelussaoloajan sakkomaksuista.
Palvelut aktivoivat työnhakua
Voidaan siis helposti ajatella, että nyt kannattaa säästää kalliissa hankinnoissa ja toivoa, että joko mahdollinen noususuhdanne korjaa tilannetta tai, että positiivisia tuloksia saadaan aikaiseksi kunnan omalla palvelutuotannolla tai muilla ratkaisuilla.
Osa uusista työvoimaviranomaisista onkin tänä vuonna selvästi panostanut näiden uusien ratkaisujen etsimiseen.