MTV:n kysely ekonomisteille: Vaalilupausten "ihmelääke" 75 prosentin työllisyysaste ei toteudu itsestään, jos ollenkaan – "Löperöt vaalikeskustelut eivät ole erityisen rohkaisevia"

6:07
Työllisyysasteen nostamisesta keskusteltiin helmikuussa Huomenta Suomessa.

Kevään eduskuntavaalikeskusteluissa on väläytelty jatkuvasti työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin, millä moni puolueista myös kertoo rahoittavansa vaalilupauksensa. Keinoista on puhuttu vähemmän. MTV Uutiset kysyi tavoitteen realistisuudesta pankkien ekonomisteilta, jotka pitävät tavoitetta tärkeänä mutta haastavana.

Kyselyn vastaukset jakautuvat melko lailla puoliksi, kun arvioitiin, voiko 75 prosentin työllisyysaste toteutua ensi vaalikaudella. Sen toteutumiseen uskotaan laajemmin, kun tähtäin asetetaan pidemmälle, ensi vuosikymmenen loppuun.

Kukaan kyselyyn vastanneista seitsemästä ekonomisteista ei usko, että talouskasvu toteuttaisi tavoitteen itsestään, vaan muutos vaatii aktiivista työllisyyspolitiikkaa.

– Arviomme on, että talous kasvaa vaalikaudella noin prosentin keskivauhtia ja työllisyysaste nousee ilman erityisiä uusia toimia noin 74 prosenttiin. On täysin realistista nostaa politiikalla työllisyysastetta prosenttiyksiköllä, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

– 75 prosentin työllisyysaste on kova mutta välttämätön tavoite. Realistinen se on vain sillä edellytyksellä, että uudistustoimia jatketaan, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Timo Vesala.

Onnistumisen pohjaksi tarvitaan joka tapauksessa suotuisaa talouskehitystä. Tätä tähdentää muun muassa Juhana Brotherus.

– Taantuma iskee myös dynaamisiin talouksiin ja työllisyysaste laskee vääjäämättä, vaikka samalla tehtäisiin hikihatussa rakenneuudistuksia, Hypon pääekonomisti muistuttaa.

Talouskasvun hidastuminen huolettaa, vaalipuheet eivät lisää luottamusta

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist ei usko, että 75 prosentin tavoitteeseen päästäisiin ainakaan vielä ensi vaalikaudella. Talouskasvun hidastuminen huolettaa häntä, eivätkä poliitikkojen puheet ole muuttaneet hänen arvioitaan positiivisemmiksi.

– Löperöt vaalikeskustelut eivät ole erityisen rohkaisevia tässä suhteessa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteen pitäisi olla kaiken järjen mukaan realistinen, koska osassa verrokkimaista siihen on päästy, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Appelqvistin kanssa samoilla linjoilla on Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.

– Ottaen huomioon, että talouskasvu hidastuu, en pidä 75 prosentin työllisyysastetta realistisena ensi vaalikaudella, hän sanoo.

"Ei yhtä hokkuspokkus-keinoa"

Kaikki ekonomistit painottavat, että työllisyysasteen nostamiseksi keinovalikoimaa on käytettävä laajasti. Pelkät pienet viilaukset eivät riitä viemään työllisyyttä riittävälle tasolle.

– Yhtä ainutta hokkuspokkus-keinoa työllisyysasteen nostoon ei ole. Vaaditaan toimenpiteitä laajalti liittyen ainakin vero-, koulutus-, asunto-, liikenne- ja perhepolitiikkaan sekä paljon huomiota siihen, että työnteko on aina kannustavaa.

Kannustinloukkujen purkaminen nousee suurimman osan vastauksissa esille. Työn vastaanottamisesta tulisi tehdä taloudellisesti kannustavampaa etuuksiin verrattuna. Keskeinen keino tähän olisi sosiaaliturvauudistus. Moni ehdottaa myös tuloverotuksen keventämistä.

Noin puolet ekonomisteista mainitsee vastauksessaan työperäisen maahanmuuton lisäämisen sekä asuntojen saatavuuden parantamisen.

– Työvoiman liikkuvuutta tulisi edelleen edistää esimerkiksi turvaamalla asuntojen saatavuus kasvukeskuksissa, sanoo S-Pankin pääekonomisti Timo Hirvonen.

Työuria pidennettävä, poistetaanko asevelvollisuus?

Päättymässä olevalla vaalikaudella joillakin aloilla on painittu osaavan työvoiman puutteen kanssa. Maaliskuussa julkaistun Ammattibarometrin mukaan tilanne on entisestään pahentunut. Tämän vuoden alussa työvoimapulasta kärsi 54 ammattia, kun vuotta aiemmin luku oli 39.

Tähän ekonomistit puuttuisivat erityisesti satsaamalla koulutukseen. Erilaisilla koulutusmuodoilla saataisiin myös työuria alkamaan aiemmin.

– Korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen, Saksan mallisen oppisopimusjärjestelmän rakentaminen, toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun palauttaminen sekä muuntokoulutuksen tehostaminen, Timo Vesala luettelee.

Työuria on pidennettävä alkupään lisäksi myös keskeltä ja lopusta, useimmat vastaajista tähdentävät. Keinovalikoimassa vilahtavat muun muassa eläkeputken lyhentäminen, perhevapaauudistus ja hieman yllättäen myös asevelvollisuus, jonka muutama ekonomisti nostaa esille.

Jukka Appelqvist kuvailee yleisestä asevelvollisuudesta luopumista muita radikaalimmaksi keinoksi, joka tällä hetkellä puuttuu julkisesta keskustelusta.

– Aihe on haastava, koska se kytkeytyy laajoihin puolustuspolitiikan ja tasa-arvon teemoihin. Työmarkkinoiden osalta se olisi kuitenkin huomattavasti monia esitettyjä keinoja tehokkaampi toimenpide ja toisi vuosittain jopa 20 000 henkilötyövuotta lisää työmarkkinoiden käyttöön, hän sanoo.

Huoltosuhde haasteena

Säästöpankin Timo Vesalan mielestä jaettavaa uusiin menoihin ei silti juuri ole, vaikka 75 prosenttia saavutettaisiin. Väestön ikääntyminen lisää painetta julkiseen talouteen, sillä eläkkeiden ja hoivakulujen kasvu lisää menoja.

– Väestön ikääntymisestä johtuen Suomen taloudellinen huoltosuhde uhkaa voimakkaasti nousta, ellei työikäisistä saada entistä enemmän työpanosta irti, hän sanoo.

Onko 80 prosenttia realismia tulevaisuudessa?

Työllisyysasteen nostaminen jopa 80 prosenttiin ensi vaalikaudella on ekonomistien mielestä utopiaa. Edes ensi vuosikymmenellä se vaatisi lähes ihmeitä. Kun katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, on sekin mahdollista, jos politiikkaa lähdetään viemään pitkäjänteisesti tavoitetta kohti.

– Periaatteessa kyllä pitkällä aikavälillä, mutta pidän saavutusta epätodennäköisenä edes ensi vuosikymmenellä, sanoo Hypon Brotherus.

– Ei nykyisellä työmarkkinarakenteella, mutta sekin on mahdollista, kunhan tietoisesti pitkäjänteisesti tätä ajetaan, sanoo Heidi Schauman.

Huoltosuhde nousee esiin myös näissä vastauksissa. Timo Vesalan mielestä Suomen on tästä syystä jopa pakko tavoitella 80 prosentin työllisyyttä.

– Syntyvyyden voimakas aleneminen uhkaa vuosisadan jälkipuoliskolla heikentää huoltosuhdetta niin rajusti, että pitkän aikavälin ambitiotaso työllisyysasteessa luultavasti pitääkin nostaa 80 prosentin nurkille, hän sanoo.

Tällä hetkellä OECD-maista vain Islannissa ja Sveitsissä työllisyysaste on yli 80 prosenttia, joten matka on vielä pitkä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja