Äkkiseltään voisi sanoa, että valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ensimmäinen budjettiehdotus ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Lintilä itsekin on toistellut viime päivät, että toimia tehdään hallitusohjelman pohjalta. Olen eri mieltä, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Lintilän ensimmäinen budjetti-info sisälsi paljon pinnanalaista draamaa ja tuntui, että salkunvartija lähes pidätteli itseään kuinka suoraan talouden synkkenevästä tilasta pitää varoitella kansalaisia, mutta ennen kaikkea hallituskumppaneita.
Osittain tämä on toki tyypillistä valtiovarainministeritautia eli viranpuolesta synkistelyä. Mutta vain osittain.
Lue myös: VM:n budjettiehdotus ensi vuodelle on 57 miljardia euroa – valtionvelka nousee arviolta 109 miljardiin euroon
Työllisyyskehitys on hyytynyt
Taloutta on nyt erittäin vaikea ennustaa. Suomelle tärkeän Saksan talous yskähtelee. Tuottavuus ei ole kilpailijamaiden tasolla. Yritykset eivät löydä pätevää työvoimaa. Investointeja pitäisi saada vikkelästi liikkeelle. Investointien uutta turbonappia eli keinoja etsii nyt valtiosihteeri Martti Hetemäki.
Tämän vuoden työllisyyskehitys ei ole ollut enää samassa vedossa kuin Sipilän hallituksen loppuaikoina. Suomeksi: ulkomailta on turha odottaa vetoapua.
Velkaantuminen jatkuu, tosin nollakorkoinen raha on nyt halpaa. Säätytalolta lähdön jälkeen taloustilanne on heikentynyt. Samaan aikaan hallitusohjelma on rakennettu vähintään 75 prosentin työllisyysasteen eli 60 000 uuden työpaikan varaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilkeä voisi sanoa, että se keikkuu savijaloilla.
Esitellyillä toimilla ei isoa kuvaa muuteta
Valtiovarainministeriön esittelemät toimet työllisyyden kohentamiseksi eivät suoraan sanoen vielä vakuuta.
TE-keskusten toiminnan sujuvoittaminen, palkkatuki, ulkomaisen työvoiman lupaprosessien helpottaminen ja työpaikkaohjaajien määrän kasvattaminen ammatillisessa koulutuksessa ovat toki tärkeitä keinoja, mutta ei niillä isoa kuvaa muuteta.
Lintilä löi painetta työmarkkinajärjestöjen työllisyysryhmälle. Tosin sieltä ei ole luvassa nopeita ehdotuksia ja keinoista työnantajat, työntekijät ja yrittäjät ovat erimielisiä.
Vastuuta ei voi ulkoistaa.
Toholammin oraakkelia kannattaa kuunnella
Nyt onkin kiinnostavaa nähdä jääkö Lintilän vuodatus synkäksi yksinpuheluksi ja syyskuun budjettiriihessä ei tehdä vielä isoja tarkistuksia hallitusohjelmaan. Niiden aika on vasta vuoden päästä.
Uutta puheenjohtajaa ja kannatusnousua etsivä Keskusta ei ole nyt vahvassa vedossa eli sen poliittinen painoarvo ei ole mahtiaikojen tasoa.
Toholammin oraakkelia kannattaa kuitenkin kuunnella. Lintilä oli se, joka ennusti rehvakkaasti loppuvuodesta 2016 että Suomen talouskasvu nousee seuraavana vuonna korkeammaksi kuin valtiovarainministeriö on ennustanut. Lintilä myös sanoi, ettei uusia menoleikkauksia tarvita.
Nyt nenä haistaa jo jotain muuta.