Mainos

"Mitä tarinoita" – Leijonien keski-ikäiset kiekkoilijat tarjosivat täydellisen näpäytyksen

9:23
Näin Leijonien sensaatiomainen maailmanmestaruus nousi otsikoihin ulkomailla.

– Mitä tarinoita kaverit ovat täällä kirjoittaneet yksilötasolla, tuore jääkiekon maailmanmestari Harri Pesonen hymyili kultamitali kaulassaan Bratislavan jäähallin haastattelualueella sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Pesonen olisi voinut puhua itsestään. Hän täyttää elokuussa 31, mutta ennen tätä vuotta hän ei ollut kertaakaan mahtunut Suomen MM-joukkueeseen. Pesonen oli ollut vuosia maajoukkueen mukana EHT-kiertueella, mutta kun seuraavaa kehitysloikkaa ei näyttänyt tulevan, oli Pesosen nimi alkanut jo unohtua jokakeväisiä MM-kokoonpanospekulaatioita kirjoitettaessa.

Bratislavassa Pesonen takoi kuitenkin tehopisteet 4+3 ja oli yksi maailmanmestarijoukkueen kärkihyökkääjistä.

Leijonat oli täynnä tällaisia miehiä, jotka olisivat saaneet siirtyä sivuun, jos suomalaiset NHL-pelaajat olisivat lähteneet mukaan. Kristian Kuusela, 36, myönsi jo luovuttaneensa maajoukkueen suhteen, mutta debytoi nyt MM-kisoissa vanhempana kuin kukaan suomalaiskiekkoilija aiemmin. Suomen ykkösketjun sentteri Juhani Tyrväinen, 29, pääsi tällä kaudella ensimmäisen kerran maajoukkueeseen tehtyään Liigassa uransa ennätyksen, 16 maalia kauden aikana. Jani Hakanpää, erinomainen liigapuolustaja mutta jo yhden kerran tyhjin käsin Pohjois-Amerikasta palannut 27-vuotias, kasvoi ensimmäisissä MM-kisoissaan yhdeksi Suomen profiilipuolustajista.

Tällaiset miehet voittivat ratkaisuotteluissa peräjälkeen Ruotsin, Venäjän ja Kanadan NHL-pelaajista kootut miehistöt. Vuoden 1995 maailmanmestaruus oli nuorten Tupun, Hupun ja Lupun (Saku Koivun, Ville Peltosen ja Jere Lehtisen) läpimurto, vuoden 2011 MM-kulta teini-ikäisen Mikael Granlundin ilmaveivitaikuutta.

Tämänvuotisen maailmanmestaruuden voittivat keski-ikäiset kiekkoilijat, joissa yleisö ei enää nähnyt kasvunvaraa. Se onnistui, koska Suomi teki kentällä äärimmäisen vähän virheitä, mutta myös siksi, että jääkiekko on samanaikaisesti globaalimpi kuin koskaan ennen ja vähemmän globaali kuin pitkään aikaan.

Ei World Cupia, ei NHL-pelaajia olympialaisissa

Ennennäkemätön maailmanlaajuisuus on sitä, että lahjakas pelaaja voi nousta kiekkomaailman huipulle eli NHL:ään perinteisten kiekkomaiden lisäksi vaikka Saksasta, Tanskasta, Sloveniasta, Norjasta, Ranskasta, Latviasta tai Hollannista. Näistä kaikista ponnistaneita kiekkoilijoita pelasi tällä kaudella NHL:ssä.

Kotimaisen Liigan kärkipelaajat ovat niin lähellä maailman parhaimmistoa, että yksittäisessä pelissä yhtenäinen ja pitkään valmistautunut mutta vailla NHL-tähtiä ollut Suomi saattoi voittaa Ruotsin, Venäjän ja Kanadan NHL-pelaajista kootut ryhmät – mutta myös hävitä Saksalle.

Toisaalta jääkiekon maailma on yksinapainen. NHL:n vaikutusvallan vuoksi maailman parhaat maajoukkueet eivät ole kohdanneet toisiaan parhailla miehistöillään syksyn 2016 World Cupin jälkeen.

Seuraavaa World Cupia ei ole tiedossa, eivätkä NHL-pelaajat ole enää mukana olympialaisissa. Maajoukkueiden maailma on vähemmän globaali kuin pitkään aikaan.

Jäljellä on MM-turnaus, joka kerää joinakin vuosina ison joukon NHL:n kärkipelaajia, joinakin vuosina paljon vähemmän. MM-kisojen tason määrittävät NHL:n samanaikaisesti pelattavien pudotuspelien tapahtumat – mutta MM-turnauksen merkitykselle Suomessa sillä ei ole mitään merkitystä. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja