Miten Suomessa toimittaisiin, jos presidentti kuolisi tai tulisi muuten pysyvästi estyneeksi kesken virkakautensa?
Vain yksi Suomen presidenteistä on kuollut tehtävässä ollessaan: Kyösti Kallio vuonna 1940.
Kallio oli jo ilmoittanut erostaan huonon terveydentilansa takia ja hänen seuraajakseen olivat valitsijamiehet valinneet pääministeri Risto Rytin. Kallio kuoli sydänkohtaukseen 19. joulukuuta 1940 Helsingin rautatieasemalla samana päivänä, jona edellisten eli vuoden 1937 presidentinvaalien valitsijamiehet olivat valinneet Rytin presidentiksi.
Kallio ikuistettiin historiallisen valokuvaan vain hetkeä ennen sairauskohtaustaan. Hän oli tuolloin vielä virallisesti presidentti, mutta tehtävään jo Ryti otti presidentin tehtävän vastaan heti kuolinuutisen tultua.
Vuoden 1940 jälkeen perustuslaki ja muu lainsäädäntö Suomessa on muuttunut.
Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kertoo, että Suomessa on nykyään hyvin tarkasti määritelty toimintatapa poikkeustapauksia, kuten esimerkiksi tasavallan presidenttiä varten.
– Jos näin tapahtuisi (presidentti kuolisi), niin menettelisimme siten, kuten ennalta olemme päättäneet ja pidämme kiinni oikeusvaltiollisista perussäännöistä, jotka ohjaavat yhteiskuntamme toimintaa, Rautiainen sanoo.
Presidentin seuraamisen pohjana toimii perustuslain 59 pykälä, jossa määritellään presidentin este, sekä valtioneuvostolaki, jossa määrätään presidentin sijaisesta esteen aikana.
Pääministeri lakkaa olemasta pääministeri
Prosessi etenee seuraavalla tavalla. Oikeusministeriö esittelee valtioneuvostolle presidentin pysyvää estettä koskevan asian. Samassa yhteydessä valtioneuvosto päättää siitä, kuka ryhtyy presidentin sijaiseksi, jos se ei ole päättänyt siitä jo aiemmin. Kun päätös on tehty, se julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: He ovat Suomen historian parhaat presidentit
– Ensisijaisesti tehtävää alkaa hoitamaan pääministeri, tai sitten hänen sijaansa tuleva ministeri sijaantulojärjestyksessä, Rautiainen sanoo.
Presidentin tehtäviä sijaisena hoitavan henkilön määrittelee valtioneuvostolaki. Laissa säädetään, että kukin valtioneuvosto määrittelee itse sijaantulojärjestyksen. Yleensä ensimmäisenä presidentin sijaistajana, kuten tälläkin hetkellä, toimii pääministeri, nykyisessä hallituksessa siis Petteri Orpo (kok.).
Siitä eteenpäin sijaistusjärjestyksessä on hallituksen muita ministereitä. Tällä hetkellä toisena sijaistajana on valtiovarainministeri, nykyisessä hallituksessa Riikka Purra (ps.)
– Pääministerin sijaantulojärjestys on aivan tavanomainen osa meidän hallintoamme. Siitä päättäminen on valtioneuvoston sisäinen asia ja jokainen valtioneuvosto päättää niistä erikseen. Sijaantulojärjestystä myös tarpeen vaatiessa täsmennetään.
Lue myös: Näin suomalaiset hehkuttavat Sauli Niinistöä MTV Uutisten kyselyssä – "Sale on beast"
Yleensä sijaantulojärjestyksessä ovat seuraavina olleet ulkoministeri, nykyisellään Elina Valtonen (kok.) ja oikeusministeri, nykyisellään Leena Meri (ps.).
Jos pääministeri toimii presidentin sijaisena, hän lakkaa olemasta pääministeri sijaistamisen ajaksi. Presidentti ei voi olla ministeri eikä myöskään kansanedustaja.
Pääministerinä sijaistusajan toimii taas sijaistusjärjestyksen mukainen seuraava ministeri, eli siis tällä hetkellä valtiovarainministeri Purra.
Vaalit mahdollisimman pian
Jos este ei ole pysyvä, presidentti palaa tehtäviensä hoitamiseen heti esteen, esimerkiksi vakavan sairauden, poistuttua.
Jos presidentin este taas on pysyvä, siis esimerkiksi kuolema, täytyy ennenaikaiset presidentinvaalit järjestää lain mukaan "niin pian kuin mahdollista".
Rautiainen ei ota kantaa siihen, kuinka pitkä aika tämä käytännössä olisi. Joka tapauksessa puhutaan kuitenkin useista viikoista, sillä vaalien on oltava tarpeen vaatiessa kaksikierroksiset, ja demokratian toteutumiseksi on jätettävä riittävä aika ehdokasasetteluun ja kampanjointiin.
Uuden presidentin toimikausi alkaa vaaleja seuraavan kuun alusta. Ennenaikaistenkin presidentinvaalien sattuessa kohdalle presidentti valitaan tätä nykyä aina kuuden vuoden kaudeksi.
Poikkeukselliset tapaukset
Eduskunta on valinnut presidentin historiassa kahdesti ja jälkimmäisellä kerralla vain nelivuotiskaudeksi.
Tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg nousi tehtäväänsä eduskunnan valitsemana ja palveli täyden kuusivuotiskauden 1919–1925.
C.G.E. Mannerheimin erottua presidentin tehtävästä 1946 eduskunta valitsi J.K. Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olleeksi kaudeksi eli neljäksi vuodeksi. Mannerheimin taas hallitus oli määrännyt presidentiksi Rytin eron jälkeen syksyllä 1944 eikä eduskunta valintaa vastustanut.
Lisäksi eduskunta pidensi Urho Kekkosen presidenttikautta neljällä vuodella säätämällä poikkeuslain vuonna 1974.
Rautiaisen mukaan nykylainsäädäntö ei sallisi tämäntapaisia poikkeusjärjestelyitä.
– Meillä on näitä tilanteita varten olemassa täysin kirjoitettu säännöstö.