Miten Suomessa toimittaisiin, jos presidentti kuolisi tai tulisi muuten pysyvästi estyneeksi kesken virkakautensa?
Vain yksi Suomen presidenteistä on kuollut tehtävässä ollessaan: Kyösti Kallio vuonna 1940.
Kallio oli jo ilmoittanut erostaan huonon terveydentilansa takia ja hänen seuraajakseen olivat valitsijamiehet valinneet pääministeri Risto Rytin. Kallio kuoli sydänkohtaukseen 19. joulukuuta 1940 Helsingin rautatieasemalla samana päivänä, jona edellisten eli vuoden 1937 presidentinvaalien valitsijamiehet olivat valinneet Rytin presidentiksi.
Kallio ikuistettiin historiallisen valokuvaan vain hetkeä ennen sairauskohtaustaan. Hän oli tuolloin vielä virallisesti presidentti, mutta tehtävään jo Ryti otti presidentin tehtävän vastaan heti kuolinuutisen tultua.
Vuoden 1940 jälkeen perustuslaki ja muu lainsäädäntö Suomessa on muuttunut.
Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kertoo, että Suomessa on nykyään hyvin tarkasti määritelty toimintatapa poikkeustapauksia, kuten esimerkiksi tasavallan presidenttiä varten.
– Jos näin tapahtuisi (presidentti kuolisi), niin menettelisimme siten, kuten ennalta olemme päättäneet ja pidämme kiinni oikeusvaltiollisista perussäännöistä, jotka ohjaavat yhteiskuntamme toimintaa, Rautiainen sanoo.
Presidentin seuraamisen pohjana toimii perustuslain 59 pykälä, jossa määritellään presidentin este, sekä valtioneuvostolaki, jossa määrätään presidentin sijaisesta esteen aikana.