Parlamentaarinen työryhmä ryhtyy seuraavaksi arvioimaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
Oikeusministeriö sai tiistaina valmiiksi esiselvityksensä Nato-jäsenyyden vaikutuksista presidentin ja pääministerin väliseen vallanjakoon Suomessa. Seuraavaksi työnsä aloittaa parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Nato-asioita koskevia käytäntöjä ja lainsäädäntöä sekä tehdä tarvittaessa perusteltuja kehitysehdotuksia esiselvityksen pohjalta.
Virkatyönä laaditun selvityksen mukaan ulkopolitiikan johtamista koskevan perustuslain säännöksen tulkinta edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Säännöksen mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät linjaukset Naton toimintaan osallistumisesta yhteistoiminnassa, mutta kaikki Nato-asioihin liittyvä kannanmuodostus ei ole ulkopolitiikan johtamista, esiselvityksessä todetaan.
Toinen selvityksen keskeinen havainto on, että eduskunnan vaikutusmahdollisuudet Nato-asioissa tulee turvata. Sen mukaan eduskunnalla on perustuslain mukaisesti laaja oikeus saada tietoa myös Nato-asioista.
Selvityksessä on tarkasteltu perustuslain sääntelyä Nato-jäsenyyden kannalta ja pyritty analysoimaan, onko nykyinen sääntely riittävän selkeää ja kattavaa vai onko tarvetta jatkopohdinnalle. Esiselvityksessä on myös tarkasteltu muun muassa Nato-jäsenyyden vaikutuksia eri valtioelinten asemaan.
Perustuslakivaliokunta edellytti arviota
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle toimeksiannon arvioida ulkopolitiikan valtasuhteita jo Natoon liittymistä koskeneen käsittelyn yhteydessä. Perustusvaliokunta arvioi tuolloin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.
