Parlamentaarinen työryhmä ryhtyy seuraavaksi arvioimaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
Oikeusministeriö sai tiistaina valmiiksi esiselvityksensä Nato-jäsenyyden vaikutuksista presidentin ja pääministerin väliseen vallanjakoon Suomessa. Seuraavaksi työnsä aloittaa parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Nato-asioita koskevia käytäntöjä ja lainsäädäntöä sekä tehdä tarvittaessa perusteltuja kehitysehdotuksia esiselvityksen pohjalta.
Virkatyönä laaditun selvityksen mukaan ulkopolitiikan johtamista koskevan perustuslain säännöksen tulkinta edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Säännöksen mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät linjaukset Naton toimintaan osallistumisesta yhteistoiminnassa, mutta kaikki Nato-asioihin liittyvä kannanmuodostus ei ole ulkopolitiikan johtamista, esiselvityksessä todetaan.
Toinen selvityksen keskeinen havainto on, että eduskunnan vaikutusmahdollisuudet Nato-asioissa tulee turvata. Sen mukaan eduskunnalla on perustuslain mukaisesti laaja oikeus saada tietoa myös Nato-asioista.
Selvityksessä on tarkasteltu perustuslain sääntelyä Nato-jäsenyyden kannalta ja pyritty analysoimaan, onko nykyinen sääntely riittävän selkeää ja kattavaa vai onko tarvetta jatkopohdinnalle. Esiselvityksessä on myös tarkasteltu muun muassa Nato-jäsenyyden vaikutuksia eri valtioelinten asemaan.
Perustuslakivaliokunta edellytti arviota
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle toimeksiannon arvioida ulkopolitiikan valtasuhteita jo Natoon liittymistä koskeneen käsittelyn yhteydessä. Perustusvaliokunta arvioi tuolloin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.
Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin sinänsä selvää, että kansallinen päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisen toimivallan jaon ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.
Suomessa pääministerille kuuluvat perustuslain mukaan EU-asiat, joten hän osallistuu EU:n huippukokouksiin. Käytäntö on, että presidentti puolestaan osallistuu Naton huippukokouksiin.
Lue myös: Presidentin ja pääministerin työnjakoa Nato-Suomessa selvitettävä, vaatii oppositio: "Kokoomuksen värisuora ei saa johtaa ongelmiin"
Pitäisikö kirjata ylös?
Selvitys presidentin ja pääministerin toimivaltasuhteista nousi esille viimeksi reilu vuosi sitten, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyysi presidentti Alexander Stubbia sijaistamaan häntä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa. Oppositio moitti järjestelyä ja vaati selvitystä, joka Orpon mukaan oli tuolloin jo tekeillä perustuslakivaliokunnan edellytettyä sitä Nato-jäsenyyden vuoksi.
Suomessa on virinnyt Nato-jäsenyyden myötä keskustelua myös muun muassa siitä, pitäisikö eduskunnan tiedonsaanti myös Nato-asioissa kirjata tarkemmin perustuslakiin, kuten EU-asioissakin.
Edellinen ja nykyinen presidentti ovat epämuodollisesti informoineet eduskuntaa säännöllisesti Nato-kysymyksistä, ja yhteydenpito on toiminut hyvin. Myös vastuuministerit ovat informoineet eduskuntaa.
Huolta on kuitenkin esitetty siitä, informoivatko kaikki tulevat vallanpitäjät välttämättä eduskuntaa yhtä säännöllisesti.
Presidentti Stubb sanoi ensimmäisessä valtiopäivien avajaispuheessaan helmikuussa olevansa valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös.
2:15