Milloin presidentti astuu virkaansa, entä paljonko hänen palkkionsa on? Tässä viisi faktaa tulevasta presidentistä
MTV / Onni Ojala
Julkaistu 11.02.2024 08:33
MTV UUTISET – STT
Tänään valitaan Suomen tasavallan 13. presidentti.
Suomen tuleva presidentti on selvillä sunnuntai-iltana, kun presidentinvaalien toisen kierroksen tulos ratkeaa. Uusi presidentti on joko kokoomuksen Alexander Stubb tai valitsijayhdistyksen kautta ehdolla oleva ja vihreiden tukema Pekka Haavisto.
Valittu presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä eli tällä kertaa ensimmäinen maaliskuuta. Silloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.
– Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.
Virkaanastujaisseremonioihin kuuluu myös muun muassa kunniakomppanian tarkastus eduskuntatalon edessä, ja juhlallisuudet jatkuvat Presidentinlinnassa.
Vakiintuneen käytännön mukaan presidentti irrottautuu puolueesta, kun astuu toimeensa.
Samaan aikaan päättyy presidentti Sauli Niinistön toimikausi.
Paljonko on presidentin palkkio?
Uusi presidentti saa verovapaata palkkiota vuodessa 160 000 euroa. Korvaus oli vastaavan suuruinen vuonna 2012 presidentti Sauli Niinistön aloittaessa tehtävässä, mutta palkkio laskettiin Niinistön omasta aloitteesta 126 000 euroon huhtikuussa 2013.
Eduskunta päätti hallituksen esityksestä nostaa palkkion jälleen 160 000 euroon uuden presidentin aloittaessa. Ansiotasoindeksin nousun mukainen korotus laskettiin Niinistön alennetun palkkion perusteella. Jos korotus olisi laskettu vuoden 2012 palkkiosta, nykyinen palkkio olisi noussut yli 200 000 euroon.
Palkkion lisäksi valtion varoista maksetaan presidentin asunto, sen kunnossapito, lämmitys, valaistus, sisustus ja tarpeellinen henkilökunta. Myös asuntoetu on verovapaata.
Missä presidentti asuu?
Uusi presidentti ei pääse muuttamaan valintansa jälkeen presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen, sillä siellä alkaa maaliskuussa peruskorjaus, jonka on kerrottu jatkuvan kevääseen 2026.
Väistötilana peruskorjauksen aikana toimii Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva valtion vierastalo, joka on rakennettu korkeatasoisten valtiovierailujen majoituskäyttöön. Kolmikerroksinen talo sijaitsee kallioisessa puistomaisemassa hotelli Kalastajatorpan läheisyydessä, ja sieltä on merinäkymät. Vierastalosta pääsee hotelliin maanalaista käytävää pitkin.
Vuonna 2018 vierastalossa majoittui puolisoineen Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump, joka tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Talossa on yöpynyt monia muitakin korkean tason vieraita kuten Venäjän entinen presidentti Boris Jeltsin.
Presidentillä on myös Naantalin Luonnonmaalla sijaitseva kesävirka-asunto Kultaranta. Myös siellä on käynnissä päärakennuksen ja puutarhan peruskorjaus, jonka on määrä valmistua vuoteen 2025 mennessä.
Mitä tekee presidentin puoliso?
Tulevan presidentin puoliso on ulkomaalaistaustainen, sillä Alexander Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb on kotoisin Britanniasta ja Pekka Haaviston puoliso Antonio Flores Ecuadorista.
Innes-Stubb on juristi ja työskentelee hissiyhtiö Koneen eettisestä ohjesäännöstä maailmanlaajuisesti vastaavana johtajana. Flores on parturi-kampaamoyrittäjä.
Vieläkö pohdit ehdokasta? Hänet löydät MTV:n Vaalikoneesta!
Jää nähtäväksi, minkälaisen roolin puoliso tällä kerralla ottaa presidentin rinnalla ja jatkaako hän esimerkiksi nykyisessä työssään.
Presidentin puoliso ei saa asemansa johdosta minkäänlaista palkkiota tai korvausta.
Stubbeilla on kaksi aikuista lasta, Haavistolla ja Floresilla ei ole lapsia.
Voiko vaaleista valittaa?
Presidentinvaalit poikkeavat muista vaaleista siten, että niihin ei voi hakea muutosta valittamalla. Tämän taustalla on se, ettei istuvan presidentin asemasta voi olla epäselvyyttä.
Jos vaalituloksesta voisi valittaa, asian käsittely hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa saattaisi helposti viedä useampia kuukausia.
Vaalilaki on ollut tältä osin sama alusta alkaen eli jo silloin, kun presidentti vielä valittiin valitsijamiesvaaleilla.
