Mainos

Niinistön valinta rikkoi useita ennätyksiä – poikkeuspresidenttejä valittu ennenkin

0:21

Sauli Niinistön valinta presidentiksi suoraan ensimmäisellä kierroksella oli ainutlaatuinen tapahtuma suomalaisessa vaalihistoriassa.

Vuodesta 1994 presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla, ja aina on tarvittu toinen kierros. Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella 1,87 miljoonaa ääntä. Kukaan ehdokas ei ole saanut nykymuotoisessa vaalissa yhtä monta ääntä.

Ahtisaari ensimmäinen kansanvaalilla valittu

Martti Ahtisaari on ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kansanvaalilla vuonna 1994. Ahtisaari peittosi Elisabeth Rehnin vaalin toisella kierroksella saaden äänistä 53 prosenttia. Ahtisaari itse ei halunnut pyrkiä toiselle kaudelle.

Ahtisaaren edeltäjä Mauno Koivisto valittiin virkaansa jo totutusta poikkeavalla tavalla. Urho Kekkonen oli luopunut tehtävistään sairauden vuoksi loppusyksyllä 1981. Hänen toimikautensa oli määrä kestää vuoteen 1984. Koivisto valittiin tehtävään vuonna 1982 seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Vuonna 1988 vuotta aiemmin voimaan tulleen uuden vaalitavan mukaan presidentti valittiin virallisesti nimetyistä ehdokkaista suoralla kansanvaalilla. Valituksi tuli vähintään 50% + 1 äänen annetuista äänistä saanut ehdokas. Jos kukaan ei saanut tätä äänimäärää, vaalin toimittivat samalla kertaa valitut valitsijamiehet. Kukaan ehdokkaista ei saanut tuolloin riittävää enemmistöä suorassa vaalissa. Koivisto sai taakseen 189 valitsijamiestä 301 mahdollisesta. Paavo Väyrynen sai 68.

Sotatila ja Kekkonen

Presidentti on valittu erikoisjärjestelyillä varsinkin sotatilan vallitessa. Yhteensä poikkeusjärjestelyin presidentti on valittu kuusi kertaa.

Vuonna 1919 eduskunta valitsi K.J. Stålbergin maan ensimmäiseksi presidentiksi. Lakia valitsijamiesvaaleista ei vielä ollut. Eduskunta hyväksyi lain vuonna 1924.

Kyösti Kallio ilmoitti erostaan vuonna 1940. Vuonna 1937 valitut valitsijamiehet valitsivat presidentiksi Risto Rytin Kallion aloittaman toimikauden loppuun, koska normaaleja valitsijamiesvaaleja ei voitu järjestää sotatilan vuoksi. Samat valitsijamiehet valitsivat Rytin jatkaman kahden vuoden toimikauden. Sota esti normaalit valitsijamiesvaalit.

C.G.E. Mannerheimista tuli presidentti eduskunnan määräämällä poikkeuslailla vuonna 1944, kun Ryti erosi.

Mannerheimin vuoro tuli ilmoittaa erostaan vuonna 1946. Hänen seuraajakseen valittiin Juho Kusti Paasikivi. Paasikiven oli määrä olla virassa Mannerheimin aloittaman toimikauden loppuun. Normaaleja valitsijamiesvaaleja ei voitu järjestää sodan jälkeen vallinneen poikkeustilan vuoksi.

Urho Kekkonen valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran 1956. Hänen toimikautensa kesti ennätykselliset yli 25 vuotta. Vaikka Suomessa ei vallinnut minkäänlaista poikkeustilaa, eduskunta jatkoi poikkeuslailla presidentti Kekkosen toimikautta neljällä vuodella 1974 alkaen.

Presidenttiä ei ole enää Suomen perustuslain mukaan mahdollista valita virkaansa useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi.

(Lähteet: vaalit.fi, Wikipedia, suomenpresidentit.fi)

9:00

6:24

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.