Mitä taksikuskina oikein tienaa? – "Ala ei kiinnosta enää edes opiskelijoita"

– Työtä tehdään paljon myös viikonloppusin ja öisin, ja palkka jää silti pieneksi, Koskinen sanoo.

Ilmiö ei ole Koskisen mukaan uusi, vaan työvoimapula on vaivannut alaa jo pitkään. Kyse on hyvin yleisestä ongelmasta matalapalkka-alalla.

Rankka työ, viehätys vähissä

Palkkaus ei ole vuosien myötä ainakaan huonontunut, joskaan ei parantunutkaan. Myös opiskelijat ja muut sivutoimena taksikuljettajan työtä tekevät ovat vuosien varrella kaikonneet.

– Taksiautoilijan työ on kovaa työtä ja viehätys siitä on ehkä opiskelijoillakin pikkuhiljaa kadonnut. Suurin osa työntekijän ajasta kuluu kuitenkin kyydin odotteluun, kuvaa puolestaan Auto-ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n palkkasihteeri Jari Kudjoi taksialaa.

Työntekijöiden puutteeseen saattaa Koskisen mukaan vaikuttaa myös niin sanottu kannustinloukku.

– Työttömän työnhakijan ei ole kovin helppo ottaa taksialan pätkätöitä vastaan, koska sosiaaliturva kärsii, Koskinen toteaa.

Palkkaus perustuu provisioon

Taksialalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, vaan palkka perustuu useimmiten provisioon. Taksiliitolla ei ole olemassa tilastoja kuljettajien ansioista. AKT:n palkkasihteeri Jari Kudjoi kertoo, että työehtosopimuksessa palkka on määritelty hieman yli 12 euroksi/ tunti.

Kudjoin mukaan palkka vaihtelee todella paljon eri paikkakunnittain ja alueittain.

– He tienavat ihan hyvin, jotka ajavat niin sanottuun kiireiseen aikaan, viikonlopun iltoina ja öinä, ainakin suuremmissa kaupungeissa. Silloin tulot nousevat ihan kohtalaiselle tasolle. Haja-asutusalueella tilanne on aina aivan toinen, kun keikkaa on vähän. Tosin siellä on yleensä enemmän kunnallisia kyytejä, joista palkkaus myös muodostuu, Kudjoi valaisee. 

Koskisen mukaan ahkerasti töitä tekemällä taksikujettajana voi Suomessa vielä elättää itsensä. Suomessa taksi on yleensä yhden yrittäjän käsissä. Koskisen mukaan yrittäjän oma työpanos on kuitenkin merkittävä.

– Pitkän laskusuhdanteen takia taksikyytien kysyntä on laskenut, jolloin yhden auton työpanos on vähentynyt. Yrittäjä pystyy kuitenkin omaa työpäiväänsä venyttämällä hankkimaan elantonsa, Koskinen kertoo.

Mistä alalle vetovoimaa?

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti matalapalkka-alojen ahdingosta. Koskisen mielestä suunta keskusteluissa on ollut hyvä.

– Olisi tärkeää, että pienilläkin palkoilla töihin tuleminen tehtäisiin mahdolliseksi ja kannustavaksi. Myös taustalla olevaa sosiaaliturvaa ei pitäisi heti menettää. Näistä ne ratkaisut varmastikin löytyy. En usko, että meillä syntyy lyhyellä aikavälillä oleellisesti pienempiä ansioita tekeviä ihmisjoukkoja, Koskinen pohtii.