Mitä on cancelointi? Mikä on cancel-ilmiö? Asiantuntija kertoo, mitä termit tarkoittavat

"Cancelointi" on käsitteenä noussut viime aikoina vahvasti keskusteluissa esille. Mitä se oikein tarkoittaa? Väitöskirjatutkija kertoo, mitä cancelointi on ja millainen kulttuuri aiheen ympärillä vallitsee.

Moni on törmännyt sanaan "cancelointi" erityisesti sosiaalisessa mediassa. Nyt asiaan perehtynyt väitöskirjatutkija Emmi Holm avaa käsitettä.

Mitä tarkoittaa cancelointi?

– Se on sanakirjamaisesti nettiaktivismin eräänlainen muoto, joka on ottanut paljon virikkeitä boikotoinnista. Se on ihmisen, ryhmän tai instituution ongelmalliseen toimintaan ja sortavaan käytökseen puuttumista julkisesti. Ongelmalliseksi koetut teot tuomitaan.

– Siinä peräänkuulutetaan vastuunkantoa ja oman valtaposition ja ongelmallisen käytöksen reflektointia.

Missä cancelointia esiintyy?

– Yhteiskunnassa on vallassa olevia ihmisiä tai ihmisiä, joilla on paljon yhteiskunnallista valtaa. Nyt internet on mahdollistanut moniäänisen keskusteluareenan, jossa ääneen pääsevät myös muun muassa vähemmistöt.

– Ihmisryhmä, jolla ei ole niin paljon yhteiskunnallista valtaa, pääsee ääneen esimerkiksi netissä tai sosiaalisessa mediassa. Se usein näkyy tällaisena toimintana.

Onko Suomessa cancel-kulttuuria?

– On periaatteessa, sillä ihmiset pääsevät moniäänisemmin ääneen. Meillä on mahdollisuus peräänkuuluttaa vastuuta vallassa olevilta ihmisiltä somen kautta.

– Toisaalta vaikutukset ei oikeastaan toteudu. Ajatus on, että canceloinnin myötä valta vähenisi hetkellisesti. Ainakin siihen asti, että taho on valmis kantamaan vastuunsa tai pyytämään anteeksi. Sitä ei juurikaan tapahdu.

– Cancel-kulttuuri on mahdollista, mutta ne vaikutukset jäävät yhteiskunnassa hyvin vähäisiksi.

Mikä canceloinnissa on hyvää?

– Hyvää siinä on se, että se ehkä tarjoaa tietynlaisen keinon kyseenalaistamaan rakenteita, epäoikeudenmukaisuutta ja mahdollisesti jopa muokkaamaan yhteiskunnallisia valtarakenteita.

Mikä canceloinnissa on huolestuttavaa?

– On asioita, jotka huolestuttavat, mutta mielestäni ne eivät liity cancelointiin itsessään, vaan ne liittyvät internet-kulttuuriin ja tapaan keskustella internetissä.

– Huolestuttavaa on, että tutkimuksien mukaan ihmiset pelkäävät puhua internetissä. Ihmiset pelkäävät sanovansa asioita väärin ja joutuvansa maalituksen kohteeksi.

– Jos canceloiminen tapahtuu oikein, niin siinä kritisoidaan tekoja ja puheenvuoroja. Ei välttämättä ihmisiä tai tahoja itsejään.

– Ei saisi mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan pitäisi pysyä tekojen tasolla.

Mitä muuta cancel-kulttuurista tulisi huomioida?

– Mielestäni oikeistokonservatiiviset piirit ovat valjastaneet canceloinnin omaan käyttöönsä todistaakseen sen, että vallassa olevilla ihmisillä ei välttämättä olekaan niin paljon valtaa.

– On mielenkiintoista, että kun oikeistokonservatiiviset piirit maalittavat esimerkiksi vähemmistöryhmiä, niin sitä ei kutsuta canceloinniksi.

Jutun asiantuntija on väitöskirjatutkija Emmi Holm.

Lue myös:

    Uusimmat