Asiantuntijan mukaan yritys voi pärjätä sosiaalisessa mediassa syntyvän kohun kanssa, jos sillä on toimiva brändi ja se on todistanut toimivansa arvojensa mukaan.
Syksyn pöhinäsanaksi on muodostunut cancel-kulttuuri, josta Suomessa saatiin maistiaisia, kun Jyskin työntekijä twiittasi rivon vitsin ja somessa alettiin vaatia hänen erottamistaan.
Cancel-ilmiö viittaa ei-toivottujen tapahtumien mitätöintiin jälkikäteen, esimerkiksi työntekijän irtisanomiseen.
Aalto-yliopiston yrittäjyyden tutkijatohtori Virva Salmivaara kertoo, että yritys voi pärjätä sosiaalisessa mediassa syntyvän kohun kanssa, jos sillä on toimiva brändi ja se on todistanut toimivansa arvojensa mukaan.
Näin Salmivaara vastasi cancel-kulttuuriin liittyviin, kimurantteihin kysymyksiin:
Miten cancel-kulttuuri voi vaikuttaa yritysten toimintaan?
Nykyisin yritysten on pakko laittaa resursseja somekeskusteluiden seuraamiseen. Kun yritystä koskeva keskustelu alkaa, sillä ei ole vaihtoehtoa olla osallistumatta siihen.
Cancel-tapauksissa viestintä on kuitenkin haastavaa yrityksen kannalta.
Esimerkiksi metsäteollisuuden yhtiöt ovat tottuneet keskustelemaan aktivistien kanssa, mutta cancel-tapauksissa keskustelun voi aloittaa kuka tahansa, tilanteet voivat syntyä niin nopeasti ja pienestä asiasta.
Lisäksi cancel-tapauksiin voi liittyä trollausta, kaikki eivät välttämättä ole niin närkästyneitä kuin väittävät olevansa.
Millaisia cancel-tapauksia yritysmaailmassa on nähty?
Tuorein tapaus on Jyskin työntekijän twiitti, josta yritettiin nostaa metakkaa, mutta Jysk pystyi reagoimaan tapaukseen asiallisesti.