Ylen Marja Sannikka -ohjelman keskustelusta syntyi kohu – onko erimielisyys uhka vai mahdollisuus? 

Ebrahimi vastasi Valtaojan kommenttiin välittömästi ja kertoi olevansa järkyttynyt kuulemastaan.

– Tää on ensinnäkin ihan järkyttävää, että mä olen tällaisessa tilassa, missä valkoinen ihminen ruskean ihmisen vieressä kaksi kertaa käyttää tuota N-sanaa niin kuin ihan tahallaan. Tämä on musta ensinnäkin todella epämukava, epäsensitiivinen ja turvaton tila tällä hetkellä. On tosi ikävää, että mä olen tässä tilassa ja joudun tähän keskusteluun tällä tavalla, Ebrahimi vastasi.

Onko polarisaatio pahenemassa Suomessa?

Keskusteluohjelman jaksoa on puitu perjantain jälkeen niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Jaksoa pohdittiin keskustelukulttuurin ja yhteiskunnan polarisoitumisen näkökulmasta myös Uutisaamussa tiistaina.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttilan mukaan Suomi on luokiteltu matalan poliittisen polarisaation maaksi.

Jaksossa nähty keskustelu ja siitä seurannut laajempi yhteiskunnallinen keskustelu eivät hänen mukaansa tarkoita, että polarisaatio olisi pahenemassa kotimaassa.

– En lähtisi tästä päättelemään, että Suomessa on  nyt erittäin laajaa ja pahenevaa polarisaatiota välttämättä pelkästään tämän perusteella. Kun katsotaan tutkimuksia, Suomi on hyvin matalan poliittisen polarisaation maa. Eikä se ole juurikaan lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. En rupea nostelemaan hätälippuja tämän keskustelun perusteella.

Depolarize.fi-hankeen projektipäällikkö Miriam Attiasin mukaan polarisaatio on osa yhteiskunnallista elämää. Attias näkee, että ihmiset ovat usein kuitenkin konsensus-haluisia eli olemme halukkaita pääsemään yhteisymmärrykseen asioista.

– Kaikki vapaat yhteiskunnat ovat aina jonkin verran polarisoituneita, koska ihmiset ajattelevat ja saavat puhua.

Yhteiskunnan lisäksi myös isot ryhmät polarisoituvat.

– Silläkin on tietty tarkoitus, että on kriittistä ajattelua. On voimaa ja vastavoimaa, ja sitten haetaan tasapaino. Tämä on yhteiskunnallisen kehityksen elinehto.

Erimielisyys kuuluu demokratiaan

Ylä-Anttilan mukaan erilaiset mielipiteet ovat osa demokratiaa ja siksi hyvä asia.

– Elämme demokratiassa ja demokratia on sitä, että olemme asioista eri mieltä. Me puhumme siitä, miten olemme eri mieltä ja koitamme selvittää asiat ja mennä yhdessä eteenpäin. Erimielisyyttä kyllä saa olla.

Attiasin mukaan erimielisyydestä joskus aiheutuvat seuraukset, kuten vihapuhe tai uhkailu, ovat kuitenkin uhka keskustelukulttuurille.

– Se on jonkun verran surullista katsoa, mitä siitä seuraa. Siinä lietsotaan viholliskuvaa toisella tavalla ajattelevasta.

Millaisia seurauksia erimielisyys ja riitely voivat pahimmillaan aiheuttaa? Katso asiantuntijan vastaus yllä olevalta videolta!