Koronavirusepidemia on aiheuttanut muutamassa kuukaudessa tuhansien ihmisten kuoleman maailmanlaajuisesti. COVID-19-tautia on tutkittu aktiivisesti alusta lähtien, mutta mitä kaikkea siitä tässä vaiheessa tiedetään ja mikä on vielä hämärän peitossa?
Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että yleisesti ottaen viruksesta tiedetään melko paljon. Geenirakenne saatiin selvitettyä jo tammikuun alussa, ja sen myötä selvisi viruksen nukleotidijärjestys ja eroavaisuudet aiempiin koronaviruksiin.
– Viruksen perusominaisuudet ja perusrakenne ovat varsin hyvin selvillä tällä hetkellä. Geeniperimän perusteella osattiin myös kehittää testi viruksen toteamiseksi, sanoo Julkunen.
Viruksen proteiinien tutkimiseen voisi käyttää vuosia
Suurimmat vielä avoinna olevat kysymykset liittyvät professorin mukaan viruksen leviämiseen ja siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tarttumiseen ihmisestä toiseen. Selvitettävänä on lisäksi se, miksi taudin oireet ovat niin erilaisia eri ihmisillä.
Lue lisää: MTV seuraa koronatilannetta: Suomessa 12 tehohoidossa koronaviruksen takia, vahvistettuja tartuntoja on yli 620
Osalla oireet ovat hyvin lievät tai olemattomat ja osalla se kehittyy vaikeaksi. Julkusen mukaan pitäisi myös selvittää, mitkä tekijät keuhkoinfektioissa tekevät siitä jopa hengenvaarallisen, ja miten infektio ja elimistön puolustusvasteet säätelevät infektion kulkua.
– Viruksen yksittäisten proteiinien tutkimisessa on edessä vielä valtava työmaa, joka voi kestää vielä vuosia tai vuosikymmeniä. Virushan on hyvin iso ja siinä on noin 20 erilaista proteiinia. Niillä on infektion aikana erilaisia tehtäviä, jotka vaikuttavat viruksen lisääntymiseen ja solun toimintojen säätelyyn.
Julkusen mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että uuden koronaviruksen proteiinit toimivat suurin piirtein samalla tavalla kuin aiempien koronavirusten proteiinit.