Intian koronavirusmuunnoksen nopea saapuminen Suomeen yllätti virusopin professori Ilkka Julkusen, mutta koronaviruksen ahkeraa muuntautumista hän osasi odottaa.
Intian koronavirusvariantiasta on viime aikoina puhuttu vakavin äänenpainoin.
Muunnoksen emämaassa tautitilanne on lukujenkin valossa vaikea, ja tilastojen arvioidaan olevan rajusti alakanttiin.
Johtajaylilääkäri Pirjo Dabnellin mukaan koronaviruksen intialainen variantti näyttäisi leviävän kuin "kulovalkea" Keski-Pohjanmaalla.
MTV Uutiset Live kysyi Turun yliopiston virusopin professorilta Ilkka Julkuselta kuusi kysymystä Intian virusmuunnokseen liittyen.
1. Yllättikö koronaviruksen Intian variantin nopea saapuminen Suomeen?
– Kyllä se pikkuinen yllätys oli, että se näinkin nopeasti Suomeen tuli. Toistaiseksi tautitapauksia on ollut vähän yli 30, mutta varsin nopeasti Intian variantti Suomeen tuli.
2. Onko Intian variantti aiempia koronaviruksia herkemmin tarttuva?
– Viimeaikaisten raporttien mukaan tartuttavuus saattaisi olla vähän korkeampi kuin Britannian variantilla, joka Suomessa on viime aikoina kiertänyt. En tiedä tarkalleen, onko se merkittävästi tartuttavampi.
3. Mikä muutos koronaviruksessa aiheuttaa sen tehokkaamman leviämisen?
– Viruksen pintaproteiini, joka on viruksen uloimpana osana, jollain tavalla tarttuu hiukan tiukemmin ylähengitysteihin. Silloin infektio voi käynnistyä hiukan helpommin tartunnan saaneilla ihmisillä.
4. Toimivatko nykyiset koronavirusrokotteet Intian muunnosta vastaan?
– Näyttäisi siltä, että (nykyisten rokotteiden) pitäisi tehota kohtalaisen hyvin Intiankin varianttiin. Ensimmäisten analyysien mukaan, jotka ovat vielä vertaisarvioimattomia, näyttäisi siltä, että immuniteetti saattaisi olla hieman heikentynyt. Ehkä korkeintaan kaksi kertaa brittivarianttiin nähden. Se on selvästi vähäisempi immuunisuojan tehon heikkeneminen kuin Etelä-Afrikan variantin kohdalla.
5. Onko Intian virusmuunnos uhka Suomen koronarajoitusten purulle?
– Kyllä siinä voi olla takapakkia epidemian torjunnassa, jos tämä viruskanta alkaa levitä hyvinkin tehokkaasti. Täytyy muistaa, että täsmälleen samat toimet, mitä on ollut aikaisemminkin (riittävät). Pidetään riittävä etäisyys, sairastetaan kotona, ylläpidetään käsi- ja yskimishygieniaa sekä pidetään maskia niissä tilanteissa, joissa ihmistiheys on iso. Näillä samoilla toimilla pystytään torjumaan ihan yhtä hyvin niin Britti- kuin Intiavarianttiakin.
6. Intian virusmuunnoksen lisäksi myös ainakin Etelä-Afrikan ja Iso-Britannian virusmuunnokset ovat nousseet otsikoihin. Onko koronaviruksen ahkera mutatoituminen yllättänyt?
– Eipä oikeastaan. Koronavirus on RNA-virus, jossa tapahtuu spontaaneja mutaatioita. Nyt virusvariantteja on satoja. Ainoastaan muutama on ollut jollain tapaa huolestuttava. Ne tarttuvat hieman helpommin. Toisin sanoen ne ovat sopeutuneet ihmisisäntiin paremmin kuin alkuperäiset viruskannat. Toinen asia, joka vaikuttaisi huolestuttavuuteen on se, jos virus pystyisi väistämään rokotuksen tai vanhan infektion aikaansaaman immuunisuojan. Näin se pystyisi leviämään jo rokotetussa väestössä.
"Jokainen viikko on parempi"
Koronarajoituksista vapaaseen kesään virusopin professori Julkunen ei usko. Hän pitää Suomen tautitilannetta kuitenkin erittäin hyvänä.
– Epidemia on laantunut erittäin nopeasti. Yhtä nopeasti kuin kiihtyikin heti vuodenvaihteen jälkeen. Jokainen viikko on parempi, koska yhä suurempi osa väestöstä on rokotettu. Meille tulee satojatuhansia rokoteannoksia viikoittain ja ne yleisesti annetaan hyvin nopeasti.
Talven mittaan kiristyneitä koronarajoituksia perusteltiin usein sillä, että näiden avulla seuraavasta kesästä tulee rajoitusten suhteen helpompi. Auringonpaisteen lisääntyessä kokoontumisrajoituksista kiinnipitämisestä on tullut monille vaikeampaa.
– Kyllä meidän täytyy vain edelleen yrittää välttää infektioita.
– Vaikka epidemia on mennyt parempaan suuntaan, niin on tärkeää, että ihmiset olisivat motivoituneita ottamaan rokotuksen. Kun vuoro tulee, haetaan rokotus ja otetaan myös aikanaan se toinen annos hyvissä ajoin.