Missikisat jälleen käynnissä, vaikka moni kokee ulkonäön arvostelemisen vanhentuneena – "Hyvin yhdestä muotista näyttävät tulevan"

Armi Kuusela oli aikanaan kansallissankari. Myöhemmin tuli uusia missejä omine tarinoineen. Missistä saattoi tulla laulaja, näyttelijä, ravintolayrittäjä tai tv-kasvo. Miten vain, mutta aina heistä tuli julkkiksia. 

Näin siis ennen, nykyään tilanne on toinen. Lähihistoriassa on jopa tapaus, jossa missi on luopunut kruunustaan. 

Missi valitaan taas

Kiinnostus missejä kohtaan on laimentunut viime vuosina, ja moni kokee ulkonäön arvostelemiseen perustuvan toiminnan vanhentuneena. Miss Suomi -kisaformaatin omistaa Finnartist Oy, jonka toimitusjohtaja puolustaa missikisoja.

– Tuomaristohan ei arvostele ulkonäköä, vaan se keskittyy edustavuuteen, haastatteluun ja sosiaaliseen mediaan eli siihen miten käyttäydytään ihmisten parissa, sanoo toimitusjohtaja Sunneva Sjögrén Finnartist Oy:stä.

Kisaan kuuluu silti nykyäänkin uimapukukierros.

– Nainen saa esiintyä lavalla bikineissä, jos haluaa. Eikä se tee hänestä yhtään vähemmän uskottavaa kuin jos hän esiintyisi rakennustyömaalla turvakengissä, sanoo Sjögrén.

Lue myös: Miss Suomi -kisan keskeyttänyt Nicole Söderström jatkaa missikohun tilittämistä – kertoo MTV Uutisille kokemastaan vääryydestä

Tutkija huomauttaa, että kaikesta huolimatta missikilpailujen naiskuva on edelleen hyvin kapea.

– Siinähän on aivan hassuja osia: ollakseen edustava pitää olla alle 28-vuotias, naimaton, lapseton, Suomen kansalainen ja nainen. Eli on siinä aika monta vanhanaikaista juttua, sanoo sukupuolentutkija, dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Tutkija ei näe missimaailman juurikaan uudistuneen.

– Näinä kehopositiivisuuden aikoina kun katselee missejä, niin hyvin yhdestä muotista näyttävät tulevan. Eipä siellä juuri muita näy kuin ehjäkehoisia, sanoo Karjalainen.

Samaan aikaan kun häirintää ja hyvännäköisyyden mittailua halutaan torjua, nuoret naiset pyrkivät julkisuuteen ulkonäöllään.

– Elämme monin tavoin ristiriitaista aikaa. Yhtenä syynä on vahva visuaalisuus, ja siihen liittyvä ulkonäköstandardi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ihmisillä on oikeus olla oma itsensä juuri sen näköisenä kuin he ovat, sanoo dosentti Mira Karjalainen.