Minskin sopimuksesta on puhuttu viime päivinä paljon – mikä se on ja mistä siinä on kyse?

Anteeksi, mutta mikä Minskin sopimus? MTV Uutiset Live kertoo, mitä termi tarkoittaa 6:00
Mitä Minskin sopimus tarkoittaa? Katso video, niin tiedät.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Joonas Mustonen

    joonas.mustonen(at)mtv.fi

    Presidenttien, poliitikoiden, asiantuntijoiden ja median puheessa vilisee jatkuvasti Minskin sopimus. Mikä se on ja mistä siinä on kyse? Lue juttu, niin tiedät.

    Kun puhutaan Minskin sopimuksesta, puhutaan käytännössä Minsk II:sta.

    Minskin sopimuksia on siis kaksi: Minsk I ja Minsk II. Sopimukset laadittiin vuosina 2014 ja 2015 Venäjän, Ukrainan, Ranskan ja Saksan eli niin kutsutun Normandia-ryhmän kesken. Neuvotteluissa osapuolina olivat myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen johtajat.

    Minskin sopimuksen päätavoite oli saada tulitauko Krimin niemimaalle Ukrainaan.

    Katso videolta, kuinka Venäjä on siirtänyt joukkojansa Ukrainan rajalle. 

    Mitä ammattilainen näkee Ukrainan rajalla otetuista satelliittikuvista? Katso arvio videolta 1:16

    Sopimukseen kirjattiin myös, että Etyj tarkkailee tilanteen kehittymistä konfliktialueella, separatistialueilla järjestettäisiin vaalit ja kyseisille alueille järjestettäisiin itsehallinto Ukrainassa sekä ulkomaiset joukot ja raskaat aseet pitäisi saada pois alueelta. Sopimukseen kirjattiin myös, että Ukrainan ja Venäjän välinen raja-alue palautuisi kapinallisilta Ukrainan hallintaan.  

    Niin Ukraina kuin Venäjäkin ovat sitoutuneet Minskin sopimukseen. Siihen yhteneväisyydet jäävätkin.

    – Heillä on eri näkemykset siitä, mitä sopimuksessa on käytännössä sovittu erityisesti sisällön ja sopimuskohtien järjestyksen kannalta. Ydin on tietenkin separatistialueissa, sanoo MTV Uutisten toimittaja Janne Puumalainen.

    Venäjän näkemys Minskin sopimuksesta on se, että separitistialueille annettaisiin laaja autonomia. Se antaisi kyseisille alueille enemmän veto-oikeutta isoihin ulkopoliittisiin päätöksiin.

    Käytännössä se tarkoittaisi taas sitä, että Venäjän tukemat separitistialueet osana Ukrainaa pystyisivät torppaamaan Ukrainan eurooppalaistumisen eli lähentymiset sotilasliitto Naton ja EU:n kanssa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut, että Ukrainan liittyminen Natoon olisi suora uhka Venäjän turvallisuudelle.

    Ukraina ei tietenkään hyväksy Venäjän näkemystä Minskin sopimuksesta.

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Konfliktit Ukraina Venäjä Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •