Ministeriö povaa vaikeuksia seuraavaksi konepajoille

Konepajateollisuudesta on saatu ensimmäiset selvät signaalit siitä, että työpaikkakadon uusi aalto lähestyy. Paasivirta muistuttaa, että moni kotimainen konepaja on vahvasti sidoksissa vientiin ja vientikysyntä on vaimentunut. Myös suomalaiset asiakkaat ovat peruneet tilauksiaan.

- Ensimmäiseksi vaikeuksiin ajautuu alihankintaketjun loppupää.

Rakenteet rytisivät ensimmäiseksi matkapuhelinteollisuudessa. Sitten tuotantoaan supisti ja lopetti puunjalostusteollisuus. Kolmannessa aallossa, päättyneenä vuonna, yt-neuvottelut koskivat usein sahoja sekä parketti-, huonekalu- ja talotehtaita.

Jo yksitoista seutukuntaa aloitti vuoden äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimitettynä. Paasivirta arvioi, että lisää on tulossa. Hän laskee vain osan supistuksesta äkilliseksi rakennemuutokseksi.

- Valtaosaltaan muutos liittyy kokonaistalouden alasajoon, siis suhdanteisiin. Ne ovat tuttuja esimerkiksi rakennusalalla.

Työtä tuulivoimasta

Ensimmäiset äkillisen rakennemuutoksen alueet nimitettiin kaksi vuotta sitten. Niistä kuuden määräaika päättyi vuodenvaihteessa. Kouvola ja Etelä-Pirkanmaa saivat vuoden jatkoajan uusien ikävien uutisten takia.

Onnistuneena esimerkkinä Paasivirta pitää Kemijärveä, jonne syntyy uusia työpaikkoja enemmän kuin lähti. Joensuun yli 2000 irtisanotusta on työvoimaviranomaisten kirjoissa enää parisensataa.

Voikkaan tilannetta on helpottanut työttömyyseläkeputken laaja käyttö. Korvaavia työpaikkojakin on synnytetty niin, että työtä hakee enää noin sata henkeä. Uusia työpaikkoja on hyvin luvassa myös Kajaaniin ja Summaan Haminaan.

Pulmiin ei ole patenttilääkettä, vaan toimet vaihtelevat seuduittain. Uudet työpaikat ovat enimmäkseen räätälöityjä ja pienehköissä yrityksissä, Paasivirta summaa.

Isoimmat työvoimalisäykset ovat leimallisesti liittyneet tuulivoimaloihin. Valonpilkahduksia on ylipäätään näkynyt siellä, missä on erityisosaamista energiantuotannossa.

- Osaava ja teollisuustyöhön tottunut työvoima on kysyttyä. Vaikka kansainvälinen veto on heikentynyt, aina markkinoilta löytyy aukkoja.

- Työpaikkoja ei toki juuri synny samoille aloille, mistä työvoimaa vapautuu. Se vaatii ihmisiltä suurta sopeutumista.

Rahaa pidetään jemmassa

Paasivirta korostaa, ettei äkillisen rakennemuutoksen hoidossa ole kyse pelkästä rahasta, vaan toimintatavasta. Ongelmiin pyritään reagoimaan yhteistyöllä niin, että irtisanotut siirtyvät suoraan uuteen työhön.

Paasivirran mukaan minkä tahansa investointihankkeen aloittaminen on nyt selvästi vaikeampaa kuin ennen. Yritykset eivät kasva suunnitellusti, koska rohkeus pettää ja rahoitus tökkii.

- Riskinä on lomautusten muuttuminen irtisanomisiksi.

Anssi Paasivirran mukaan ministeriö seuraa tilannetta päivittäin. Seuraava elvytyspaketti on tiukassa valmistelussa ja valmis päätettäväksi tammikuun aikana.

- Äkillisen rakennemuutoksen alueita nimitetään tarpeen mukaan ilman tiettyä aikataulua. Rahaa pidetään jemmassa sen verran, että hommiin päästään heti.

(MTV3-STT)

Lue myös: