Ministeri Sirpa Paatero sanoi valtaosaa osingoista verovapaiksi – asiantuntija hämmästelee kommenttia: "Väärin sanottu"

9:19
Näin tämän ja viime vuoden verolistat eroavat toisistaan – katso paljonpuhuvat kuvat

Ministeri Sirpa Paateron kommenttiin verovapaista osingoista puuttui muun muassa Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Lehtinen toi oman kantansa julki Twitterissä.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) haastattelu viikonloppuna Helsingin Sanomissa on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Paatero kertoi haastattelussa, että ”valtaosa osingoista on verovapaata tuloa”.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen puuttui Paateron kommenttiin Twitterissä.

– Tosiasiassa luonnollinen henkilö ei voi saada osinkoa euroakaan niin, ettei siitä muodostuisi veronalaista tuloa, Lehtinen kirjoitti.

Lehtisen mukaan Paateron kommentti ”verovapaista osingoista” on herättänyt väärinkäsityksiä.

– Minusta oli terminologisesti väärin sanottu, että on verovapaata osinkoa. Kaikki osingot ovat veronalaisia joiltakin osin, jotkut 85 prosenttisesti ja jotkut 25 prosenttisesti.

Lehtinen: 85 prosenttia on veronalaista pörssiosingoista

Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta on 15 prosenttia verotonta.

– Hyvin suuri osa suomalaisista omistaa pörssiosakkeita. On täysin väärin sanoa, että valtaosa niiden osingoista on mitenkään verotuksen ulkopuolella. 85 prosenttia on veronalaista pörssiosingoista, joita ihmiset saavat.

Listaamattomasta yhtiöstä voi saada niin sanottua huojennettua osinkoa, joka on 75-prosenttisesti verotonta tuloa, mutta vain jos osinko on enintään kahdeksan prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osingon suuruus vuodessa on enintään 150 000 euroa.

Jos osingon määrä ylittää niissä tapauksissa 150 000 euroa, ylitse menevästä määrästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verotonta tuloa.

Osakkeiden matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus sen osakkeiden lukumäärällä. Jos osinkoa maksetaan yli kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa.

Lehtinen huomauttaa, että myös huojennettu osinko perustuu yhtiön tekemään voittoon, josta on maksettu yhteisöveroa.

– Osinkoverotus ei ole yksinkertainen asia. Sen takia ministereiden kannattaisi olla aika varovaisia osinkoverotukseen liittyvissä lausunnoissaan.

Miksi Paateron sanomisista nousi keskustelu?

Paatero arvioi Helsingin Sanomien jutussa verottajan linjausta, jonka perusteella hyvätuloisella voi olla mahdollisuus estää nimensä luovuttaminen medialle yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien listalla.

Paateron mukaan pitäisi käynnistää valmistelu, jolla varmistetaan, että median verolistaukset ovat jälleen tulevaisuudessa kattavia.

– Samalla olisi tarkasteltava myös, mitä olennaisia tietoja julkisista tiedoista puuttuu. Esimerkiksi suuri osa pääomatuloista puuttuu listauksilta kokonaan, sillä ne eivät sisällä verovapaita pääomatuloja, Paatero sanoi.

– Esimerkiksi valtaosa osingoista on verovapaata tuloa, emmekä me tarkkaan tiedä, kuka tästä hyötyy, ministeri sanoi HS:n mukaan.

Lehtisen mielestä on erikoista, että ministeri yhdisti kommenteissaan medialle luovutettavien suurituloisten listauksen ja osinkoverotuksen.

– Käsittääkseni ministerin lähtökohta oli puhua verotietojen jakamisesta medialle, mutta sitten alettiin puhua yhtäkkiä ihan eri asiasta, eli siitä kuinka paljona osinkoja verotetaan.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja