Valtiovarainministeriön arvion mukaan muutos kasvattaisi tuloeroja.
Osana hallituksen puoliväliriihen valmisteluja oli pohdittu poikkeuksellisen rajua veroehdotusta. Valtionvarainministeriön vero-osastoa oli pyydetty arvioimaan, mikä olisi vaikutus, jos osinkoverotuksen kymmenen prosentin omistusraja alennettaisiin kolmeen prosenttiin.
Asia ilmenee taustapapereista, jotka ministeriö toimitti hallituksen linjauksia valmistelleen ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vetämän niin kutsutun kasvuryhmän työn tueksi. Hallitus ei päättänyt uudistuksesta riihessä.
Ministeriön arvio oli tyrmäävä. Sen mukaan muutos keventäisi suppean omistajajoukon osinkojen verotusta ja vaikuttaisi tuloeroja kasvattavasti. Muutoksella olisi julkista taloutta jossain määrin heikentävä vaikutus, eikä sillä olisi merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun.
Nykylainsäädännön mukaan osinko on verovapaata, jos listaamattoman yhtiön omistusosuus pörssiyhtiöstä on 10 prosenttia tai enemmän. Muutos siis helpottaisi listattujen osinkojen muuntamista kevyemmin verotetuiksi listaamattomiksi osingoiksi. Listaamattoman yhtiön verovapaasti saaman listatun osingon alin kokonaisveroaste on 7,5 prosenttia, kun listatusta yhtiöstä saadusta osingosta maksetaan nykyisellään pääomatuloveroa alimmillaan 25,5 prosenttia.
Omistusrajan alentamista kuvataan arviossa hyvin ongelmalliseksi verotuksen neutraalisuusperiaatteen eli yhdenvertaisuuden kannalta, koska se aiheuttaisi väistämättä painetta alentaa myös ainakin yksityisten ihmisten saamien osinkojen verotusta.
Ministeriö havainnollistaa asiaa toteamalla, että Helsingin pörssin First North -listalla noteeratun markkina-arvoltaan pienimmän yhtiön markkina-arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Jos omistusraja laskettaisiin kolmeen prosenttiin, verovapaita osinkoja voisi tällaisesta yhtiöstä nostaa jo noin 45 000 euron sijoituksen perusteella. Vastaavan suuruisia sijoituksia on monilla sijoittamista harjoittavilla yksityishenkilöillä.