Pörssissä listaamattomien yhtiöiden omistajilla on Suomessa huikea veroetu, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Vero-oikeuden professorin mukaan veroetu heikentää taloutta ja on epätasa-arvoinen.
– Kyllä siitä voi käyttää nimitystä porsaanreikä, sanoo vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas.
Niskakangas puhuu listaamattomista yrityksistä maksettavien osinkojen verokohtelusta. Jos yritys on tarpeeksi varakas, yrityksen omistaja voi nostaa sieltä pääomatuloja 7,5 prosentin verotuksella.
Vertailun vuoksi: ansiotuloja maksava palkansaaja maksaa jo 1 000 euron ansiotulosta 8,3 prosenttia veroja.
Tästä on kyse
Esimerkiksi tämän jutun kirjoittajan veronalaiset tulot vuonna 2018 olivat 36 065 euroa. Hän sai ne ansiotulona, ja maksoi veroa 24,45 prosenttia, eli 8 821 euroa.
Jos varakkaan ja listaamattoman yhtiön omistaja nostaisi yhtiöstä osinkoja 36 065 euroa, hän maksaisi tulostaan veroa vain 7,5 prosenttia, eli 2 704 euroa.
Verokohtelu on mahdollinen listaamattomille yrityksille, jotka jakavat osinkoja enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Kevyttä verotusta voi hyödyntää enintään 150 000 euron arvoisiin osinkoihin saakka.
Vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas sanoo istuneensa merkittävimmissä osinkoverotusta pohtineissa työryhmissä vuodesta 1989 lähtien. Hän kertoo itse luonnostelleensa nykyisen listaamattomien yritysten osinkoveromallin ruutupaperille Matti Vanhasen hallitukselle 2000-luvun puolivälissä.
Siis saman verojärjestelmän, jota Niskakangas tässä haastattelussa kritisoi epäoikeudenmukaiseksi.
Lue myös: Vertaa tästä, kuinka hyvätuloinen olet – parhaiten tienaavaan kymmenykseen pääsee yllättävän pienillä tuloilla
Yrittäjien saavutettu etu
Jotta nykymallia voi ymmärtää, täytyy palata vuoteen 1990. Silloin Suomessa otettiin käyttöön yhteisöveron hyvitysjärjestelmä, jossa yrityksen osakas sai vähentää yhteisöveron osuuden osinkojen verotuksesta. Kun pääomatuloja alettiin verottaa erikseen vuonna 1993, yritysten omistajat saivat osinkonsa käytännössä verottomana.
EU-oikeus totesi yhteisöveron hyvitysjärjestelmän EU-oikeuden vastaiseksi vuonna 2004, ja Heikki Niskakankaan ruutupaperille luonnosteltu järjestelmä otettiin käyttöön seuraavana vuonna. 15 vuoden aikana siihen on tehty vain pieniä viilauksia.
Lue myös: Veropäivä on monelle rikkaalle "vuoden raskain päivä", sanoo tutkija Anu Kantola
Niskakangas kuvailee listaamattomien yritysten verokohtelua yrittäjien saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua. Hän sanoo, että yrittäjäjärjestöt ovat erittäin vahvoja veropoliittisia vaikuttajia Suomessa.
– Niillä on keskusta ja kokoomus täysin otteessaan. Aika pitkälle demaritkin. Erityisesti Suomen Yrittäjien ensisijainen tavoite on, että tätä veropoliittista järjestelmää suojellaan, eikä siitä luovuta.
Kolme isoa ongelmaa
Niskakankaan mukaan listamaattomien yritysten osinkojen verokohteluun sisältyy useita ongelmia. Ilmeisin niistä liittyy oikeudenmukaisuuteen. Yrityksen omistaja voi saada tuloja 7,5 prosentilla, kun taas yritystä pyörittävän palkkajohtajan tuloista veroihin voi mennä puolet.
– Ja tavallista duunaria voidaan verottaa 35 prosenttia. Se ei stemmaa.
Lue myös: KL: Verotietonsa piilottaneita suurituloisia onkin kerrottua enemmän – hakemukset käsitellään, vaikka määräaika meni jo
Kansantaloustieteen näkökulmasta nykyjärjestelmä ohjaa liiaksi käyttäytymistä. Niskakankaan mukaan 90 prosenttia listaamattomista yrityksistä maksaa osinkoja ylärajan verran, eli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.
– Taloustieteen näkökulmasta verotuksen tulisi olla neutraalia.
Lue myös: Kunnat ahdingossa: veroprosentin nostamista uumoillaan kymmenissä eri kunnissa: ”Kuluvana vuonna 88 kuntaa on hakenut hankinnanvaraista avustusta”
Lisäksi Niskakangas sanoo, että osinkojen verokohtelu suosii reaali-investointeja tutkimus- ja kehitysinvestointien sijaan. Toisin sanoen yritysten kannattaa esimerkiksi mieluummin rakentaa taloja kuin tehdä tutkimusta, koska talojen rakentaminen kasvattaa yrityksen varallisuutta.
Kolmas huono puoli on, että osinkoverojen hyvitysjärjestelmä suosii heikkotuottoisia investointeja. Jos investoinnit tuottavat yli 8 prosenttia vuodessa, ylimenevää tuottoa verotetaan muuta voittoa kovemmin.
MTV Uutiset seuraa veropäivää 4. marraskuuta suuressa veroaamussa MTV Uutiset Livessä kello 8 alkaen. Kaikki veropäivästä näet täältä.