Finnwatchin selvityksessä esiin nousi kolme holdingyhtiöistä hyötyvää somevaikuttajaa.
Jotkut sosiaalisen median vaikuttajat maksavat holdingyhtiöjärjestelyiden myötä vähemmän osinkoveroja, selviää kansalaisjärjestö Finnwatchin tiistaina 5. syyskuuta julkaisemasta tutkimusartikkelista. Järjestelyissä liiketoimintaa harjoittava yhtiö on siirretty varta vasten perustetulle holdingyhtiölle, jonka kautta osingot maksetaan.
Nettovarallisuuden kasvun mahdollistava järjestely on laillinen, eikä Finnwatch syytä vaikuttajien yhtiöitä laittomuuksista. Järjestö viittaa korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2017 antamaan ratkaisuun, jonka mukaan holdingyhtiöjärjestelyihin ei voida puuttua yritysjärjestelyjä koskevan veronkiertopykälän avulla.
Finnwatchin mukaan selvitys kuitenkin osoittaa, että puutteelliseksi havaitun järjestelmän aiheuttamat ongelmat ovat lisääntymässä, sillä se kannustaa toteuttamaan yritysjärjestelyjä ilman liiketaloudellisia perusteita ja asettaa niin toimialat kuin veronmaksajatkin eriarvoiseen asemaan.
Kolme yhtiötä esillä
Selvitystä varten Finnwatch kävi läpi 50 somevaikuttajan tiedot ja vastuuroolit yrityksissä. Sitten järjestö etsi yhtiöiden tilinpäätös- ja kaupparekisteritiedoista viitteitä osakevaihdosta ja osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuuden kasvusta järjestelyn seurauksena.
Järjestelystä löytyi merkkejä bloggaaja-näyttelijä Sara Parikan ja hänen puolisonsa, näyttelijä-juontaja Mikko Parikan omistamasta SP Lifestylesta, bloggaaja Natalia Salmelan WTD Mediasta ja somen siivousvideoista tunnetun Auri Kanasen Aurika Cleaningista.
Finnwatch lähetti vaikuttajille kysymyksiä selvitystä varten. Lisäksi heillä on ollut tilaisuus ottaa kantaa yhtiöidensä osuuteen raportissa etukäteen.
Nettovarallisuutta kasvatetaan kirjanpidolla
Finnwatchin esittelemissä keinoissa on kyse järjestelyistä, jotka eivät ole mahdollisia esimerkiksi pienituloisille yrittäjille.
Listaamattomien yritysten maksamissa osingoissa on verohuojennus, jos summa on korkeintaan 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta eikä ylitä 150 000 euron ylärajaa. Kriteerit täyttävästä osingosta 75 prosenttia on verovapaata, ja 25 prosentin osuus verotetaan pääomatuloverokannan mukaan. Kokonaisuutena osinkoa siis verotetaan erittäin kevyesti, Finnwatchin mukaan 7,5–8,5 prosentin veroasteella, kun normaalisti pääomatulovero on 30 tai 34 prosenttia.
Isoilla rahoilla yritysyhteistöitä tekevät somevaikuttajat ja heidän hyvää tulosta tekevät yhtiönsä eivät usein ole kerryttäneet yhtiöihinsä merkittävää nettovarallisuutta, koska liiketoiminta perustuu vaikuttajan brändiin ja persoonaan eikä aineellisia investointeja yleensä juuri ole.
Varallisuuden kertymistä voidaan Finnwatchin selvityksen mukaan vauhdittaa osakevaihdolla. Se tarkoittaa järjestelyä, jossa liiketoimintayhtiön omistus siirtyy tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja liiketoimintayhtiön aiemmin omistaneesta henkilöstä tulee holdingyhtiön omistaja. Veroseuraamukseton osakevaihto on mahdollinen muun muassa sillä edellytyksellä, että vähintään puolet kohdeyhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa.
Osakevaihdolla osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus voi kasvaa moninkertaiseksi liiketoimintayhtiön nettovarallisuuteen nähden. Holdingyhtiön korkeampi nettovarallisuus on seurausta siitä, että osakkeiden siirto holdingyhtiön taseeseen arvostetaan kirjanpidossa sen käypään arvoon, joka voidaan johtaa esimerkiksi yhtiön menneistä tai tulevista kassavirroista.
Henkilöstökulut kutistuivat
Esimerkiksi Parikoiden SP Lifestylen omistusrakenteeseen lisättiin selvityksen mukaan osakevaihdolla uusi holdingyhtiö Parikka Group vuonna 2022. Osakevaihdossa SP Lifestylen osakkeiden käyväksi arvoksi merkittiin lähes nelinkertainen summa verrattuna yhtiön edellisen tilinpäätöksen mukaiseen nettovarallisuuteen. Holdingyhtiön nettovarallisuus kasvoi entisestään uudelle emoyhtiölle maksetun osingon myötä samalla, kun operatiivisesta liiketoiminnasta vastaavan yhtiön nettovarallisuus supistui liki nollaan.
– Näin suuri holdingyhtiöön järjestelyjen seurauksena muodostunut nettovarallisuus mahdollistaa reilusti yli 200 000 euron huojennettujen osinkojen jakamisen, kunhan 150 000 euron osakaskohtainen yläraja ei ylity, Finnwatch toteaa tutkimusartikkelissaan.
Samalla henkilöstökulut supistuivat vuoden 2021 yli 90 000 eurosta alle 22 000 euroon. Tämä viittaa Finnwatchin mukaan tulonmuuntoon eli siihen, että tehdystä työstä nostettavaa korvausta on siirrytty yritysjärjestelyn myötä maksamaan kevyemmin verotettuna osinkona palkan sijasta.
Parikka: Ei verosuunnittelukeino
Finnwatch kertoo Sara Parikan kutsuneen tulonmuuntoa "propagandatermiksi" järjestölle antamissaan kommenteissa ja painottaneen, että yrittäjä saa valita, miten tulonsa yrityksestään nostaa. Finnwatch huomauttaa, ettei se kiistä yrittäjien oikeutta ja että tulonmuunto on terminä yleisesti käytössä esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa.
– Sen sijaan katsomme, että tulonmuunto on nykyisen lainsäädännön luoma verojärjestelmän ongelma, johon tulisi puuttua lainsäädäntöä muuttamalla, artikkelissa lukee.
STT:lle Parikka tarkentaa sähköpostitse katsovansa, että termi tulonmuunto antaa olettaa, että varojen nostamiseen yhtiöltä on olemassa oikea ja väärä tapa, joista palkka olisi oikea tapa.
Parikka kertoo yritysjärjestelyn ja sijoitustoiminnan mahdollistavan "pitkäjänteisen toimimisen yrittäjänä ja itsemme työllistämisen yrittäjänä myös jatkossa".
– Kyse ei ole mistään verosuunnittelukeinosta vaan uutta liiketoimintaa edistävästä järjestelystä, hän sanoo viestissään.
Kysymykseen siitä, miten järjestely konkreettisesti edistää uutta liiketoimintaa, hän vastaa kertomalla suunnitelmasta ryhtyä harjoittamaan arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa SP Lifestylen varoilla.
Hänen mukaansa on sekä liiketoiminta- että riskienhallintamielessä perusteltua harjoittaa sijoitustoimintaa erillisessä yhtiössä, koska yhtiöihin esimerkiksi kohdistuvat erilaiset riskit.
"Huojennus oli iloinen yllätys"
Aurika Cleaningin ja holdingyhtiö Aurika Groupin kohdalla yritysjärjestely mahdollistaa Finnwatchin mukaan reilusti yli 100 000 euron huojennettujen osinkojen nostamisen. Järjestö laskee summan olevan kuusinkertainen siihen nähden, mitä operatiivisen yhtiön edellisen tilinpäätöksen mukaisella nettovarallisuudella olisi voitu maksaa.
Finnwatch kertoo Kanasen perustelleen yritysjärjestelyä riskienhallinnalla ja sillä, että sijoitustoiminta haluttiin eriyttää varsinaisesta liiketoiminnasta. Kanasen mukaan yhtiö on aloittanut sijoitustoiminnan heti holdingyhtiön perustamisen jälkeen.
STT:lle lähettämässään sähköpostissa Kananen kertoo perustaneensa holdingyhtiön suojaamaan operatiivisen yhtiönsä varoja Yhdysvaltojen oikeudenkäyntikuluilta, jos hän joutuisi maassa oikeuteen.
– Suurin osa liikevaihdostani tulee USA:sta, johon kirjoitan paljon yhteistyösopimuksia. Siellä oikeudenkäyntikulut ovat satoja tuhansia, vaikka voittaisikin oikeudenkäynnin, eikä niitä varten ole saatavilla vakuutuksia, Kananen kirjoittaa.
– Itselleni ei olisi väliä, vaikka (vero-)huojennuksia ei olisi tullut. Pääasia oli, että sain toisen yrityksen perustettua suojaamaan liiketoimintaani. Huojennus oli iloinen yllätys toki!
"Toissijainen mutta mukava bonus"
Salmelan WTD Median kohdalla Finnwatch arveli osakevaihdon toteutuneen, koska kaupparekisteriin on alkuvuodesta rekisteröity WTD Capital -niminen osakeyhtiö, minkä jälkeen on tehty ilmoitus osakepääoman korotuksesta ja osakeantipäätöksestä.
Salmela on vahvistanut järjestölle, että WTD Medialle on luotu konsernirakenne, mutta hän ei ole avannut järjestelyn yksityiskohtia.
Tutkimusartikkelissa kerrotaan Salmelan sanoneen, että konsernirakenteen tavoitteena on liiketoiminnan selkiyttäminen ja eri liiketoimintojen eriyttäminen riskienhallinnan vuoksi ja että siitä voi olla etua liiketoimintoja myytäessä tai seuraaville sukupolville siirrettäessä.
Huojennettujen osinkojen tuomaa rahallista säästöä Salmela kutsuu kokonaisuutena toissijaiseksi mutta mukavaksi bonukseksi.
STT:lle lähettämässään sähköpostissa Salmela sanoo, että tärkein syy konsernin perustamiselle oli media- ja kiinteistötoiminnan eriyttäminen toisistaan sekä yrityksen kannattavien osien siirtäminen aikanaan perintönä lapselle.
Salmelan mukaan hän on nostanut huojennettua osinkoa yhtiöstään vuodesta 2018 lähtien.
– Konsernirakenne ei tuo tähän muutosta. Olen investoinut koko yritykseni tuloksen edelleen yritykseen ja ostanut jo tänä vuonna seitsemän asuntoa yritykseni taseeseen, Salmela kirjoittaa.
Finnwatch vaatii lakimuutosta
Osinkoverohuojennuksen tarpeellisuutta on aiemmin selitetty yritysten kriisinkestävyyden lisäämisellä, koska se kannustaa omistajayrittäjiä kerryttämään varallisuutta yhtiöihin. Selvityksessään Finnwatch katsoo, ettei verotueksi luokitellun huojennuksen puolustamista voida enää perustella, joten lakimuutoksille on tarvetta mahdollisimman pian.
Finnwatch huomauttaa, että osakevaihdoissa yhtiöiden nettovarallisuus kasvaa vain kirjanpidollisesti ja voi jopa johtaa nettovarallisuuden siirtämiseen pois operatiivisesta yhtiöstä. Lisäksi järjestö korostaa, että oikeudenmukaisessa verojärjestelmässä samasta tulosta maksetaan sama vero ja suuremmasta tulosta suurempi, mikä ei holdingyhtiöjärjestelyissä toteudu.
Nykyhallitus ei puutu
Verohuojennus on aiemminkin herättänyt närää, ja esimerkiksi vasemmistopuolueet ovat halunneet uudistaa sitä.
Valtiovarainministeriön (VM) vuosi sitten syyskuussa julkaistussa raportissa osinkoverohuojennuksen suuruudeksi arvioitiin 830 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Maaliskuussa julkaistussa verokartoituksessa ministeriö sanoi pääomatuloverotuksen ensisijaisen muutostarpeen kohdistuvan "osinkotuloverotuksen neutraalisuuden parantamiseen kiristämällä listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta".
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari tekivät vuonna 2019 oman esityksensä osinkoverotuksen kokonaisuudistukseksi. Se eroaa VM:n muutosesityksistä sekä sisällöltään että verovaikutuksiltaan.
Suomen Yrittäjien maaliskuussa toteuttaman yrittäjägallupin mukaan yrittäjät katsovat, että listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisellä olisi "erittäin vakavia seurauksia" taloudelle, kun esimerkiksi yrityksiä lopetettaisiin ja investointeja vähennettäisiin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa osinkoveron muutoksilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
VATT myös katsoo, että listaamattomia yrityksiä, joilla on korkea nettovarallisuus, verotetaan Suomessa kevyesti niin kansainvälisesti kuin muihin tuloveroihin verrattuna.
Nykyinen hallitus tavoittelee hallitusohjelmassaan merkittäviä pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen hallitus kuitenkin erikseen mainitsee säilyttävänsä muuttumattomana.