Miksi kenenkään pitäisi kiinnostua naapurin tai työkaverin tuloista ja mätkyistä? Verohallinnon ylitarkastaja kertoo

Henkilöiden ja yhteisöjen tuloverotuksen tiedot verovuodelta 2022 julkaistaan keskiviikkona 8. marraskuuta. Tietojen julkaisupäivää kutsutaan veropäiväksi.

Onko veropäivällä suuri yhteiskunnallinen merkitys? Miksi kenenkään pitäisi kiinnostua yhtään kenenkään verotiedoista?

– Verotustietojen julkisuudella on haluttu muun muassa tukea avoimuutta ja yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta. Verotuksen kohdalla avoimuus ja läpinäkyvyys vahvistavat luottamusta verotuksen yhdenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen, vastaa Verohallinnon esikunta- ja oikeusyksikön ylitarkastaja Hanna Liiti.

– Lisäksi tuloverotuksen tietojen läpinäkyvyys ehkäisee osaltaan harmaata taloutta. Verotustietojen julkisuudesta on säädetty verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa.

Vakiintunutta toimintaa

Liiti kertoo, että Verohallinto luovuttaa medialle vuosittain yli 100 000 euroa ansainneiden tietoja massamuotoisesti.

– Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa 2022, että tietojen luovuttamisesta on muodostunut osa Verohallinnon vakiintunutta toimintaa ja siten lakisääteinen velvoite, koska Verohallinto on luovuttanut tietoja vastaavalla tavalla sähköisesti jo vuosien ajan, hän sanoo.

Lue myös: Keskuskauppakamari: Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja 77 miljardin euron edestä vuonna 2021

Verohallinto tarjoaa medialle tietoa myös erilaisten tilastojen muodossa.

– Havaintojemme mukaan veropäivän uutisoinnin painopiste onkin vähitellen siirtymässä yksittäisten henkilöiden tietojen seuraamisesta enemmän yhteiskunnalliseen suuntaan. Media on esimerkiksi nostanut esille naisten osuutta tulokärjessä.

Kuten Liiti toteaa, KHO:n viime vuoden lopulla tekemän päätöksen myötä veronmaksajilla ei ole oikeutta vastustaa tuloverotietojensa luovuttamista sähköisessä muodossa medialle. Miten tämä linjaus on näkynyt Verohallinnossa ja miten verotietojen julkisuus on ylipäänsä muuttunut vuosien saatossa?

– Viime vuonna vastustamispyyntöjä saapui vajaa 1 700, mutta tänä vuonna KHO:n päätöksen johdosta asiakkaat eivät ole juurikaan tehneet vastustamispyyntöjä, ylitarkastaja Hanna Liiti kertoo.

Lue lisää: Näkyvätkö veromuutokset asuntokaupassa? OP: Ensiasunnon ostajat vyöryvät nyt pankkeihin

Liiti sanoo julkisten tietojen tietosisällön säilyneen pääosin samanlaisena 1960-luvulta asti. Verotietolaki on ollut voimassa vuodesta 1999 alkaen eikä siihen ole tältä osin tehty muutoksia.

– Merkittävä muutos on tulossa vajaan vuoden päästä syyskuussa 2024, kun muutosverotustiedot tulevat julkisiksi. Muutosverotustietojen julkisuus tarkoittaa sitä, että verotuksen päättymisen jälkeen verotukseen tehdyt muutokset julkaistaan.

Tiedoissa eivät näy etuudet ja pääomatulot

Julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea ihmisten tuloista, muistuttaa Verohallinto. Tiedoissa eivät näy esimerkiksi mahdolliset verovapaat etuudet ja pääomatulot.

Vuonna 2021 kaikkien yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen perusteella yli miljoona euroa tienanneita oli Suomessa yli 200 enemmän kuin julkisten ansio- ja pääomatulotietojen perusteella kävi ilmi.

Suurin suhteellinen ero todellisten ansiotulojen ja julkisissa tiedoissa näkyvien ansiotulojen välillä on kuitenkin pienituloisimmilla. Esimerkiksi toimeentulotuki ja lapsilisät ovat verottomia etuuksia.

Lue lisäksi: Kalle tienaa vuokralääkärinä jopa 15 000 euroa kuukaudessa: "Olen palkkani ansainnut"

Kaiken kaikkiaan julkisista verotiedoista puuttui vuonna 2021 noin 18 prosenttia tuloista.

Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkiset tiedot sisältävät verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä niistä määrätyt verot ja veronpalautuksen tai jäännösveron määrän.

– Tuloverotuksen julkiset tiedot perustuvat verotuksen toimittamisessa käytettäviin tietoihin. Tämän vuoksi mukana ovat vain ne tulot, joista maksetaan veroja, sanoo lakiasiainjohtaja Matti Merisalo tiedotteessa.

Julkisista verotustiedoista eivät käy ilmi verovapaat ansio- tai pääomatulot. Toimeentulotuen ja lapsilisien lisäksi verottomia ovat esimerkiksi lakkoavustus ja oman asunnon myynnistä tietyin ehdoin saatu myyntivoitto. Myös osa osingoista on tietyin ehdoin verovapaita.

MTV Uutiset seuraa veropäivän tapahtumia tiiviisti eri kanavissaan.