Ministeri Lindén on huolissaan pitkäaikaissairauksien diagnoosien rajusta vähenemisestä koronan aikana: "Siellä ne muhivat nyt ja pahenevat"

4:34
Katso koko haastattelu: Pitkäaikaissairauksia on diagnosoitu korona-aikana tavallista vähemmän – "Merkittävä aikapommi".

Sosiaali- ja terveysministeri Aki Lindén on huolissaan terveydenhoitoalalla kytevästä aikapommista. Hän arvioi MTV Uutisten haastattelussa, että terveyskeskuksissa on tehty koronan takia vuositasolla noin 20 prosenttia tavallista vähemmän pitkäaikaissairauksien ensidiagnooseja. 

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Koronaepidemia on sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan vähentänyt muun muassa diabeteksen, verenpainetaudin ja astman diagnooseja.

– Perusterveydenhuollossa, siis terveyskeskuksissa, on tehty keskimäärin 20 prosenttia vähemmän pitkäaikaissairauksien diagnooseja, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) toteaa MTV Uutisten haastattelussa. 

– Se on erittäin paljon, kun ajatellaan, että meillä on perusterveydenhuollossa kuusi miljoonaa lääkärikäyntiä. Eli itse asiassa on siis löydetty sairauksia ihmisiltä vähemmän, mutta eivät ne sairaudet mihinkään ole oikeasti hävinneet.

Lindén: Ongelma on merkittävä

Millaisesta aikapommista Lindénin mielestä puhutaan?

–Minusta aika merkittävästä. Tässä on kyse kansansairauksista, joita sairastavat sadat tuhannet ihmiset. Ja jos niitä löytyy tiettynä vuonna 20 prosenttia vähemmän, siellä ne muhivat nyt ja pahenevat.

Syitä kehitykselle Lindén keksii kaksi.

– Joko se, että ihmiset eivät ole hakeutuneet koronan aikana terveydenhuoltoon, tai on se, että he eivät ole päässeet, vaikka olisivat halunneet. Se on johtanut sitten siihen, että löydöksiä on vähemmän.

Mihin tämä kehitys johtaa?

–Tämä johtaa tietenkin siihen, että nämä sairaudet tulevat pahemmassa muodossa vastaan myöhemmin, jolloin tarvitaan enemmän erikoissairaanhoitoa.

Lindén vaatii lisää resursseja terveydenhuoltoon. 

–Me voimme käyttää myös yksityistä sektoria, mutta julkisella rahalla. Silloin ostamme ostopalvelua ja yritämme palkata terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja