Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru selvensi MTV:n haastattelussa näkemystään STM:n ja avien tartuntatautilain tulkintakiistasta.
Hallituksen tavoitteena on päättää valmiuslain käyttöönottoasetuksista perjantaina, jonka jälkeen ne annetaan eduskunnalle.
Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa sitä, että ohjakset tulevat nyt valtioneuvoston käsiin alueiden sijasta.
– Lähtökohta on se, että kriisin hoito tulee selkeästi valtakunnallisiin käsiin, sen sijasta, että alueilla tehdään päätöksiä hyvin omatuumaisesti, Kiuru kommentoi.
Lue lisää: Avi ei taipunut STM:n tahtoon – näin ministeriö kommentoi neuvotteluja tilojen sulkemisesta: "Lainsäädäntöä on mahdollista tulkita eri tavoin"
Kiuru viittaa "omatuumaisilla päätöksillä" sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintoviraston kiistaan, jossa on kiistelty tartuntatautilain tulkinnasta.
STM:n tulkinnan mukaan lailla voidaan sulkea yksityisiä tiloja kokonaan, avin mukaan tiloissa voidaan toimia korkeintaan kymmenen hengen voimin.
Kiuru kertoi olevansa huolissaan siitä, että ensi maanantaina alkava sulku ei avin tulkinnan vuoksi toteudu riittävän hyvin.
– Nyt ollaan siinä tilanteessa, että näitä valtuuksia ei saada täysimääräisesti käyttöön, koska toimeenpaneva viranomainen eli toimeenpanosta vastaava avi on ottanut toisenlaisen kannan kuin oli alun perin lainsäätäjällä ja valmistelussa.
Mutta miksi tämä kiista syntyi? Eikö avien kanssa keskusteltu ennen lain voimaantuloa?
– Päinvastoin, keskusteltiin. Itsekin olen ihmetellyt, miksi tämä sotku syntyi. Silloin, kun lainsäätäjä vei tätä urakkaa läpi, edes silloin näitä ongelmia ei tuotu avin omassa lausunnossa esiin. Ei kai ole ollut epäselvyyttä, mikä oli lainsäätäjän tarkoitus. Olen itse toivonut, että avi olisi tullut samalla kannalle kuin lainsäätäjä.
Lue myös: Hallituksen tavoitteena on päättää valmiuslain käyttöönottoasetuksista perjantaina, jonka jälkeen ne annetaan eduskunnalle. Hallitus keskusteli keskiviikkona neljän pykälän käytöstä.
"Se, että tämä sulku onnistuu, on a ja o"
Ministerin mukaan tilanne pahenee Suomessa merkittävästi, mikäli sulku ei onnistu.
– Haluan sanoa suomalaisille, että 800 tartuntaa eilen tarkoittaa sitä, että jos emme tee tarpeeksi, olemme kolmen viikon päässä siinä tilanteessa, että numero on lähempänä 3 000:ta, hän kertoi.
Jos sulku ei onnistu, olisi keinovalikoimassa Kiurun mukaan jäljellä enää liikkumisvapauden rajoittaminen.
– Se, että tämä sulku onnistuu, on a ja o. Jos ei onnistu, meillä ei ole työvälineenä enää kuin liikkumisvapauden rajoitukset. En sulje sitä lainkaan pois, etteikö oltaisi siinä tilanteessa, että tästäkin asiasta pitää Suomessa pystyä keskustelemaan, Kiuru muistutti.
THL arvioi tänään, ettei kolmen viikon sulkutoimet välttämättä riitä.
– Toivon, että sulku otetaan vakavasti. Se koskee meidän jokaisen omaa panostamme, mutta se koskee myös nykyisiä toimeenpanevia viranomaisia. Jos tämä sulku ei onnistu, joudumme ottamaan lisää toimivaltuuksia käyttöömme, Kiuru lähetti viestin aluehallintoviranomaisille.
Kiuru kertoi, että tartuntatautilaki aiotaan viedä uudelleen eduskuntaa, jotta tilat voidaan kokonaan sulkea. Kiurun mukaan tämä vie kuitenkin viikkoja.
Lue lisää: Avi laajensi päätöstään koko HUSin alueelle: Nämä tilat suljettava, jos niissä on yhtä aikaa yli kymmenen henkeä
Valmiuslaista pykäliä tulossa käyttöön
Hallitus on ottamassa valmiuslaista käyttöön pykälän, jonka avulla sairaaloissa voidaan joustaa kiireettömästä hoidosta.
– Eritysesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tilanne on vakava. Vakavaan tilanteeseen tulevia sairaanhoitopiirejä ennustetaan olevan seuraavien päivien aikana jo muitakin.
– Laki takaa meille suomalaisille, että meidät pitää hoitaa tietyn ajan kuluessa. Jotta hoito riittää kaikille, nyt tingitään siitä. Tämä on iso päätös. Olemme halunneet, että tämä rajataan vain terveydenhuollon sisälle, ettei se tule myös sosiaalihuollon palveluihin, ministeri jatkoi.
Hallitus aikoo ottaa käyttöön myös viestintää koskevia pykäliä, jotka keskittäisivät viestintää Valtioneuvoston kansliaan.
– Viestintä ei ole enää niin moniäänistä ja se on koordinoitua, samaan suuntaan tapahtuvaa viestintää. On varmasti selvää, että silloinkin keskustellaan (viestinnästä), Kiuru kuvaili pykälän tuomaa muutosta.
Kiuru jätti asian eduskunnan käsiin, kuinka nopeasti valmiuslain pykälät voisivat tulla voimaan.
– Ensi viikosta puhutaan, Kiuru totesi.