Ministeri Grahn-Laasonen: Maahanmuuttajien sosiaalitukiin puututaan uudella tavalla
5:10Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Maahanmuuttajien suureen osuuteen Kelan tuensaajissa puututaan uudella kotoutumistuella
Julkaistu 17.10.2025 20:07
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Hallituksen kaavailema kotoutumistuki on yksi keino puuttua maahanmuuttajien yliedustukseen sosiaalitukien saajissa, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Syksyllä keskustelua ovat herättäneet Kelan tilastot, joiden mukaan Kelan toimeentulotuen saajista lähes 30 prosenttia on vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 11 prosenttia.
Luvut kertovat siitä, ettei kotouttaminen toimi riittävän hyvin, sanoo MTV:n Uutisextrassa vieraillut sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
– Meidän pitää pystyä tehostamaan integraatiota eli sitä, että maahanmuuttajat työllistyvät tai pääsevät opiskelemaan mahdollisimman nopeasti. Myös pitkiä kotihoidontuen jaksoja voitaisiin lyhentää.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta kotoutumistukea, joka on Grahn-Laasosen mukaan yksi keino puuttua vieraskielisten korkeaan osuuteen tukien saajissa.
Kotoutumistuki olisi käytännössä leikkaus joidenkin maahanmuuttajien työttömyysturvaan.
Kotoutumistuki korvaisi työmarkkinatuen maahanmuuttajilla, joilla ei ole riittävää työhistoriaa tai suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Työmarkkinatuki on nykyisin noin 800 euroa kuukaudessa. Kotoutumistuen taso olisi pienempi, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosan verran, eli noin 600 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen erotus on kuitenkin pienempi, sillä työmarkkinatuki on veronalaista, ja toimeentulotuki verotonta tuloa.
MTV Uutisten tietojen mukaan kotoutumistuki kohdistuisi niihin työttömiin maahanmuuttajiin, jotka ovat asuneet Suomessa enintään kolme vuonna. Osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon, kotoutumistuen saisi nostettua nykyisen työmarkkinatuen tasolle.
Riittävän kielitaidon voisi osoittaa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestaukselle, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä auki.
Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on, että lakiesitys annettaisiin eduskunnalle ensi keväänä, ja laki voisi tulla voimaan vuoden 2027 alusta.
Kotoutumistuesta on sovittu myös hallitusohjelmassa, jossa sen arvioidaan tuovan säästöjä noin 26 miljoonaa euroa vuodessa.
Sosiaaliturvasta leikataan noin 2 miljardia euroa hallituskauden aikana
Hallitus leikkaa sosiaaliturvasta kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa hallituskauden aikana, sosiaali- ja terveysministeriön toimittamista laskelmista selviää.
Tähän mennessä eduskunnassa jo hyväksyttyjen sosiaaliturvaa koskevien hallituksen esitysten säästövaikutus on noin 1,7 miljardia euroa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön arviointiraportin mukaan hallituksen päättämät sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset "eivät ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa."
– Julkisen talouden säästöt ovat välttämättömiä, kun haluamme pitää hyvinvointiyhteiskunnasta huolta. Suomessa perustuslaki turvaa jokaiselle viimesijaisen toimeentulon turvan, jos ei kykene työllistymään, tai saamaan elantoa itselleen tai perheelleen, Grahn-Laasonen kommentoi lukuja.
Grahn-Laasosen mukaan leikkausten vaikutuksia ja niiden yhteisvaikutuksia arvioidaan jatkuvasti.
– Hallituksen leikkausten jälkeenkin meillä on erittäin kattava, kansainvälisen vertailun täyttävä sosiaaliturvajärjestelmä. Suomessa ketään ei jätetä vailla välttämätöntä toimeentulon turvaa, sen turvaa perustuslakikin.
Eduskunta käsittelee parhaillaan toimeentulotuen leikkauksia. Toimeentulotuen perusosaan on tulossa muutaman prosentin, eli noin 18 euron leikkaus nykyisestä noin 600 eurosta kuukaudessa. Lisäksi perusosaa voitaisiin leikata 50 prosenttia, mikäli hakija ei suostu hakemaan hänelle tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaa Kelan kehotuksista huolimatta. Kaavaillut leikkaukset ovat saaneet kritiikkiä lausuntokierroksella muun muassa monilta hyvinvointialueilta, jotka pelkäävät niiden lisäävän mielenterveysongelmia ja leikkaavan liiaksi viimesijaista toimeentuloa.
– Se on säästö julkiseen talouteen, mutta tavoitteena on myös estää toimeentulotukijakson pitkittymisiä, ja ohjata ihmisiä työllisyyttä edistävien palveluiden piiriin.
– Emme voi olla puuttumatta siihen, jos esimerkiksi nuoret jäävät pitkäksi aikaa pelkän viimesijaisen toimeentulotuen varaan, Grahn-Laasonen sanoo.
Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen ja ruokaan. Perusosaan kuuluvat myös muun muassa sanomalehden tilaus, puhelimen ja internetin käyttö sekä harrastus- ja virkistystoiminta.
Sosiaaliturvaleikkausten tavoitteena on säästöjen lisäksi parantaa työnteon kannustavuutta. Hallituksen tavoitteena on, että työnteko olisi aina kannattavaa.
Esimerkiksi Kelan sivuilla olevien laskelmien mukaan kahden lapsen yksinhuoltaja voi saada etuuksia, kuten toimeentulotukea, työmarkkinatukea ja asumistukea yhteensä yli kaksi tuhatta euroa kuukaudessa nettona, mikä on enemmän kuin pienipalkkaisimmista töistä jää käteen.
Onko hallitus onnistunut tavoitteeseen, jonka mukaan työnteon pitää olla aina kannattavaa?
– Tässä on menty vahvasti eteenpäin, Grahn-Laasonen sanoo.
Grahn-Laasosen mukaan hallitus on tehnyt työnteosta kannattavampaa sosiaaliturvaleikkausten ja -muutosten lisäksi muun muassa työmarkkinauudistuksilla ja työn verotusta keventämällä.
Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole uusia leikkauksia sosiaaliturvaan hallituksen jo sopimien säästöjen lisäksi, hän sanoo.
