Hallituksen suunnitelmat toimeentulolain muutokseksi saavat tympeän vastaanoton Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenkyselyssä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen asettama työryhmä kertoi tammikuussa arvionsa, miten hallituksen tavoittelemiin säästöihin toimeentulotuen osalta voitaisiin päästä. Hallitus tavoittelee uudistuksilla 70 miljoonan euron säästöjä sekä toimeentulotuen saajien määrän puolittamista.
Säästökeinona työryhmä esitti muun muassa toimeentulotuen 150 euron suojaosan poistoa sekä tuen perusosan leikkaamista puolella niiltä Kelan asiakkailta, jotka ovat jättäneet hakematta ensisijaisia etuuksia, kuten opintotukea tai työttömyysturvaa.
Kummatkin ehdotukset saavat huutia kyselyssä, jonka Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia teki jäsenilleen.
Vastaajista 84 prosenttia suhtautuu negatiivisesti sekä suojaosasta luopumiseen että perusosan leikkaamiseen.
Selvä enemmistö vastaajista ei usko suojaosasta luopumisen johtavan siihen, että toimeentulotuen saaja siirtyisi työelämään. Vastaajien enemmistö ei myöskään usko, että tuen perusosan leikkaaminen säästäisi yhteiskunnan kustannuksia.
- Vastaajat nostavat esiin, että toimeentulotuen leikkaukset eivät aktivoi asiakkaita, joiden työkyky on heikentynyt esimerkiksi sairauksien, monidiagnoosien tai elämänhallinnan ongelmien vuoksi, Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen sanoo järjestön tiedotteessa.
Talentian maaliskuussa 2025 toteutettuun sosiaalihuollon lainsäädäntöhankkeita koskevaan kyselyyn vastasi 324 Talentian työssäkäyvää jäsentä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin varhaiskasvatuksessa työskentelevät jäsenet.
Leu myös: Sote-järjestön laskelma: Näin köyhien määrä käännetään laskuun
Perustulo pelastaa?
Kyselyn vastauksissa nousivat esiin nykyisen sosiaaliturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Kyselyn vastausten mukaan monilla toimeentulotuen saajilla on vaikeuksia hahmottaa etuusjärjestelmää ja sitä, mistä apua voisi saada.
Yhdeksi ratkaisuksi Talentian jäsenistö näkee perustulon kaltaisen yksinkertaisen tukiratkaisun.
– Vastaajat korostavat, että sosiaaliturvan hakemisen pitäisi olla yksinkertaista ilman jatkuvaa viranomaiselta toiselle siirtymistä, monimutkaisten lomakkeiden täyttämistä ja samojen dokumenttien toimittamista eri tahoille, Pekkarinen sanoo tiedotteessa.
Perustulo tarkoittaa etuutta, joka maksetaan vastikkeetta kaikille kansalaisille säännöllisesti toimeentuloa varten. Perustulosta on puhuttu Suomessa aiemminkin, ja sen maksamista on myös kokeiltu.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus järjesti vuosina 2018–2020 perustulokokeilun, jonka tulokset jäivät laihoiksi. Kokeilun lyhyt, kahden vuoden ajanjakso sai kuitenkin kritiikkiä myös kokeilua johtaneelta tutkijalta Olli Kankaalta.
Huomenta Suomessa vierailleen THL:n tutkimuspäällikön Paula Saikkosen mukaan perustulo ei ole realistinen vaihtoehto eikä se ratkaisisi ongelmia, joihin hallitus hakee ratkaisuja.
– On aika vaikea nähdä, että perustulo voisi olla niin korkealla tasolla, että se poistaisi tarpeen asumistuelle tai toimeentulotuelle. Tai jos (perustulon) taso nostetaan niin korkealle, se tarkoittaa, että se tulee niin kalliiksi, että se ei ole kovin realistinen, Saikkonen kommentoi.
Miten sosiaaliturva tulisi järjestää? Kuuntele koko keskustelu Huomenta Suomessa artikkelin videolta.