Suomen sosiaaliturvajärjestelmään on alkavalla hallituskaudella luvassa radikaaleja muutoksia, kun systeemiä halutaan kehittää työhön kannustavaksi ja samalla säästää rahaa. Järeimmät tukileikkaukset saattavat törmätä perustuslakiin.
Syyniin on joutumassa asumis- ja työttömyysturvan ohella myös viimesijainen etuus eli toimeentulotuki, jonka vastaanottajien määrän Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaisi puolittaa ja samalla säästää 100 miljoonaa euroa.
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari näkee toimeentulotuen kohdalla pulmia.
– Siellä saattaa olla myös virheellinen käsitys, että kaikki meidän työikäiset toimeentulotuen saajat ovat kokoaikaisesti tuen saajia, Saari sanoi STT:lle.
Hallitusohjelmassa puhutaan noin seitsemästä prosentista väestöstä, mutta heistä ehkä kymmenesosa on pitkäaikaisesti ja pysyvästi toimeentulotuen piirissä. Merkittävä osa ei ole työkykyisiä, Saari huomautti.
Rajuimmat muutokset voivat törmätä perustuslakiin. Hallitusohjelman kirjaus, että toimeentulotuki voitaisiin kokonaan evätä henkilöiltä, jotka kieltäytyvät työstä, koulutuksesta tai palvelusta, voi olla ristiriidassa perustuslain 19. pykälän kanssa. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.