Moni ekaluokkalainen saa koulutien alkaessa ensimmäisen kännykkänsä, jonka käyttöön liittyy monenlaisia kysymyksiä. Mitä puhelimen ostamisessa pitää huomioida, kun sen käyttäjä on useimmiten luku- ja kirjoitustaidoton?
Kaikille 2000-luvulla syntyneille lapsille kännykkä on ollut syntymästä lähtien osa arkea toisin kuin vanhemmille. Kun lapsi aloittaa koulun, moni perhe joutuukin pohtiman, millaisen kännykän lapsi tarvitsee vai tarvitseeko sellaista ollenkaan.
Mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta neuvoo vanhempia keskustelemaan yhdessä lapsen kanssa kännykän ostamisesta.
– Kannattaa miettiä, mihin tarpeeseen kännykkä hankitaan. Lapsen näkemys on hyvä ottaa huomioon, vaikka lopullisen ostopäätöksen tekevätkin vanhemmat.
Suomessa lähes kaikilla 8-vuotiaista lapsista on oma kännykkä. Useimmiten kännykällä halutaan lisätä turvallisuuden tunnetta, kun lapsi on eritavalla yksin kuin päiväkotiin mennessään. Valkosen mukaan on tärkeää, että lapsi oppii soittamaan tärkeisiin numeroihin, kuten vanhemmilleen ja hätänumeroon. Kaikki muu on ekstraa.
Jos älypuhelin päätetään ostaa, vanhempien pitää olla tietoisia sen käytöstä ja siitä, miten esimerkiksi netin käyttöä voi valvoa. Vanhempien huoli liittyy myös puhelinlaskuun, joka voi nousta huimiin summiin ilman saldorajoituksia ja estopalveluita. Lapsen kanssa on hyvä sopia etukäteen, mihin tarkoitukseen puhelinta saa käyttää.
